perjantai 3. kesäkuuta 2011

5kk neuvola




Neuvola oli tänään muutama tunti sitten. Riemuksi saatiin taas meidän vakiotäti Paula. Viime kerran sijaisen jälkeen tuumittiin onko Paula enää ollenkaan meidän neuvolassa. Onneksi ne kauhukuvat eivät toteutuneet. Paula on ehkä parhain ja ihanin ihminen mitä koko terveydenhuolto alalla olen koskaan tavannut. Meidän kätilö Seinäjoella oli myös yhtä ihana.


Paula on aidosti kiinnostunut juuri Väinöstä (tai kuka siellä sillä hetkellä ikinä onkaan potilaana) ja vanhempien jaksamisesta ja kuulumisista.




Pikkumiehen mitat olivat;




7500 grammaa, 68,5 cm ja pää 45 cm.




Viime kerrasta oli tullut vain pari senttiä pituutta ja painoa 800 grammaa. Viimeksi oltiin "laihduttu" pituus-painokäyrällä, mutta nyt taas lievästi nousussa. Päämitta on mennyt koko ajan hienosti ylimmän ja toiseksi ylimmän käyrän välissä. Pää on kasvanut syntymästä hurjat 9 senttiä.




Rokotuksia saatiin taas. Rotamössö meni helposti alas. Kun Paula oli hakemassa rokotteita niin alkoi jo itku. Pikkumies ei ollut nukkunut kuin autossa kahteen otteeseen 10 minuuttia ja viimeisestä ruokailustakin oli vierähtänyt jo hyvä tovi. Itkushow kesti paljon kauemmin kuin viimeksi ja oli astetta kovempaakin. Viimein kun poika vähän rauhoittui annettiin vielä rintaa niin sitten alkoi taas elämä hymyilemään. Nyt sitten odotellaan millaisia rokotuksen jälkimaininkeja tällä kertaa tulee. Viimeksi tuli iso huuto, mutta se taisi johtua kipeistä reisistä. Illalla sitten nousi lämpö, mutta poika oli kuitenkin aika hyvän tuulinen.


Niin joo, hammaskin sieltä on todellakin tulossa ylhäälle. Aikatauluksi saatiin "ei ainakaan viikkoon, mutta toivottavasti ensi neuvolaksi". Saadaan sitten hammasharja ja opastusta hampaiden pesuun kaiketi. Yksi hammasharja on jo tullut jostain paketista.




Ennen neuvolaa käytiin Seinäjoella katsomassa Ed-koiraa, joka on valkoinen isovillakoira. Ihana koira olikin. Marsuja Väinö näki ensimmäisen kerran elämässään. Toisella olisi ollut pitkä karva, josta olisi ollut ihana repiä pikkukäsillä. Koko matkan oli kamera mukana, tosin auton takakontissa. Kuvia ei siis siitä reissusta tullut ollenkaan.


1 kommentti:

  1. Villakoiraan ei Väinö saanut upottaa pikku kätösiään, mutta Tii sai tätä nautintoa sitäkin enemmän.
    Elukat on elämä!
    Anni

    VastaaPoista