maanantai 28. helmikuuta 2011

Neuvolakäynti

Väinö täytti 2 kuukautta tänään ja kävi neuvolassa. Meillä on ihana neuvolantäti Paula Koskenkorvan neuvolassa.



Ensin Paula kysyi kuulumisia. Sitten katsottiin heijasteita. Moronheijaste löytyi vielä vahvasti (eli säikähtäessä kädet lennähtää sivuille ylös). Väinö hymyili niin hurmaavasti, että Paula sanoi vievänsä Väinön kotiinsa.
Navasta löytyi jotain mitä täti ei ollut koskaan ennemmin nähnyt. Ollaan napaa viime aikoina puhdistettu entistä enemmän rähmimisen takia. Navan pohjalla oli kirkuvan punainen "mato". Ei siis mitään elävää, mutta kuitenkin sellaista mitä siellä ei pitäisi olla. Navanpohja "laapistettiin" eli sitä tökittiin pumpulitikulla jossa oli jotain happoa. Happo syövytti punaisen madon mustaksi. Väinö ei tästä toimenpiteestä ollut moksiskaan. Perjantaina täytyy soitella neuvolaan ja ehkä ensi viikolla mennään uuteen lapistukseen.

Sitten Paula testasi lelulla miten Väinö seuraa katseellaan. Huomautin, että Väinö tykkää katsoa mieluummin kasvoja ja kasvoja se sitten seurasikin katseellaan ja käänsi päätä.

Viimeiseksi Väinö sai rotavirusrokotteen suun kautta. Ei tainnut kovin hyvältä maistua rääkäisyistä päätellen.

Mittoja: 5350 senttiä, 60 senttiä ja pää 41,5 senttiä.

Painoa viime kerrasta on tullut 640 grammaa ja pituutta 5 senttiä. Viime neuvola oli pari viikkoa sitten. Väinö pompahti keskikäyrältä plussalle ja reippaasti.

Niin joo, tuossa kuvassa nauretaan eikä itketä. :D

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Pikkuväinö

Sunnuntaifiiliksiä monen viikon takaa. Kuvissa Väinö on kaksi-kolmeviikkoinen.


Villapöksyt eivät mahtuneet alunperinkään kestovaipan kanssa. Kerttiksen kanssa mahtui nipin napin.



Tästä kuvasta huomaan miten paljon Väinö on kasvanut Pitäisi saada viereen vertailukuva. :) Raitainen yöpukukin on jo ihan liian pieni. Väinö tykkää olla olalla katsomassa maailmaa. Sylissä selällään hän ei viihdy montaa minuuttia.



Väinö nukkuu usein kädet tuossa leuan alla. Tutti harvemmin kelpaa, mutta joskus oikein unisena sitä voi hieman imeskellä.


Pikkumies nukahti todella helposti vielä pariviikkoisena. Sitten alkoi olla vaikeaa pistää silmiä kiinni, mutta uni voitti. Nyt ei uni meinaa tulla ollenkaan ja yliväsynenä pikkupoika kitisee ja lopuksi huutaa kuin palosireeni. Joskus Väinö herää 40 minuutin jälkeen huutamaan yöunilta.

Suurin muutos pariviikkoisesta tähän päivään on ollut huima seurustelukehitys. Väinö tykkää vuoropuhelusta, jolloin nauretaan paljon. Jos katoan pikaisesti vessaan niin pikkumies ehtii jo pariin kertaan huudella. Väinö on huomannut että nauramalla saa huomiota. Jos katson uutisia, nettiä tai mitä tahansa muuta kuin poikaa niin juttelu ja nauraminen alkavat ja sitten seurustellaan kunnes poika väsähtää ja tahtoo olalle katsomaan maailmaa.
Hyvää sunnuntaita kaikille Väinön vaiheita seuraaville. :)

Pyykkipoika

Sunnuntaitunnelmissa. Väinö testasi uutta lätsäänsä joka on hieman liian iso vielä. :)



Jokapäiväinen pyykkipojan homma on matkustaa puhtaiden pyykkien kanssa pyykkikorissa (kuvassa). Pyykkien ripustamista Väinö tyytyy katselemaan sohvalta.



Sunnuntaitunnelmat jatkuvat ehkä myöhemmin. Kohta Väinö saa tuvan täyteen vieraita, joten täytyy valmistautua.

lauantai 26. helmikuuta 2011

Iltakiukuton ilta

Eilen ei ollut iltakiukkua. Harvinaista. Koitin nukuttaa poikaa kahdeksalta ja yhdeksältä. Kymmeneltä viimein nukahti 20 minuutiksi. Sitten 45 minuuttia meni silmät päässä pyörien ennen kuin päästiin nukkumaan. Herättiin vasta seitsemältä.



Tänään on ollut siivouspäivä. Vaimo lähti vaunuilemaan ja minä aloitin jynssäämään keittiötä. Nyt vaimo imuroi, pikkumies nukkuu vaunuissa kuistilla ja minä laiskottelen.

Maanantaina on pikkumiehen neljäs neuvola. Väinö tuntuu kasvavan hurjaa vauhtia. Viimeksi neuvolassa oli painoa 4,7 kiloa muutama viikko sitten.

Vaatteita saa laittaa jatkuvasti pois. Söpöimmät vaatteet pakataan varastoon. Jos vaikka joskus Väinö saisi sisaruksenkin. Toivottavasti silloin päästäisi Vaasaan klinikalle eikä tarvitsisi matkustaa Tampereelle asti..

Jyväskylän pelastakaa lapset ry:ltä tuli vino pino papereita perheenssäiseen adoptioon liittyen. Ilmajoen kunta ostaa adoptiojutut tuolta. Joudumme siis matkustamaan kevään mittaan Jyväskylään asti adoptioneuvontaan. Kääk! Onneksi sitten toinen tapaaminen on kotikäynti. Ollaan asennoiduttu siihen että vuosi ainakin saadaan odotella ennen kuin vaimoni on virallisesti Väinön toinen vanhempi.

perjantai 25. helmikuuta 2011

Ensimmäiset hetket äitinä

Väinö syntyi ballonkikäynnistyksellä perjantaina 31.12. raskausviikkoja ollessa 41+6. Ballonki oli tehokas ja luonnollisen tuntuinen käynnistysmenetelmä. Onneksi saatiin se lääkkeiden sijaan. Päästiin ballonkin kanssa kotiinkin, mutta ei kovin kauaa tarvinnut kotosalla kärvistellä. Synnytys eteni rivakasti. Synnytyssaliin päästiin klo 20 jälkeen ja sain ilokaasua. Tympeän kätilön työvuoro onneksi loppui ja saatiin loppuajaksi ihana kätilö. Ponnistusvaihe kesti puoli minuuttia ja tuntui ettei tarvinnut yhtään ponnistella.



Sairaalassa en oikein viihtynyt. Malttamattomana odotin kotiin pääsyä. Raskausaikana huomattiin vasta-aineiden olevan koholla ja ravasin verikokeissa jatkuvasti. Synnytyksen jälkeen Väinöltä tutkittiin veriryhmä, joka oli A+, minulla A-. Sain sitten kamalan anti-D-piikin. Onneksi Väinöllä ei kamalasti ollut keltaisuutta ja päästiin hieman yli kahden vuorokauden jälkeen kotiin.


Oli ihana olla vihdoin kotona. Ensimmäisen kerran kolmihenkisenä perheenä. Vaimollakin oli joululomaa vielä viikko jäljellä. Väinö oli todella helppo vauva. Kerran öisin herättiin. Ihan alussa sitten valvottiin pari tuntia ja katsottiin yleensä Beckiä tallentimesta. Ensimmäiset 8 tunnin yöunet Väinö nukkui viikon ikäisenä.

Väinö 8 viikkoa








Tänään Väinö täytti 8 viikkoa. Pikkumies on sen kunniaksi ollut tänään kiukkuinen ja väsynyt. Päiväunet eivät oikein ole maistuneet ennen iltapäivän pidempää vaunulenkkiä. Onneksi superpakkaset ovat loppuneet niin päästään taas kärryilemään.









Eilen käytiin Väntisen kanssa Seinäjoella perhekahvilassa. Vauvoja siellä ei näkynyt, mutta hieman isompia taaperoita paljon. Meidän vauva päästi sitten jättihuudon siellä ja äidillä oli kova työ saada kiukkupussi rauhoittumaan.


Väinön rutiineiksi on muodostunut aamun aloitus klo 8-8:30, pyykkipoikana toimiminen (eli katsoo kun äiti laittaa pyykkejä), aamupuuroseurana toimiminen, pidemmät päiväunet klo 14-17, iloista seurustelua ja nauramista, iltakiukku klo 20:30-23, ainoa yöherääminen klo 5. Joka välissä toki on tisseilyä.

Kestovaippoja päätimme käyttää jo ennen pojan syntymää. Niitä hankittiinkin aikamoinen pino. Niiden käyttäminen ei tunnu yhtään kerttiksiä vaikeammalta. Tietenkin pyykkiä tulee, mutta joka tapauksessa joka päivä tulee myös puklupyykkiä joten eipä paljon ole enempää hommaa kuin ilman kestojakaan.
Kerttiksiä käytetään vierailuilla ja matkoilla. Joskus päivälläkin, kun Väinö harjoittelee liikkumista. Liikkuminen tosin on vielä vain raajojen sätkyttelyä, mutta siitä se lähtee. :)

Tästä se alkaa


Tämä on blogi Väinö-pojasta, joka syntyi 31.12.2010 klo 20:55. Kuvassa Väinö on vuorokauden ikäinen.
Väinöllä on kaksi äitiä. Sosiaalisen lapsettomuuden takia Väinö sai alkunsa Turun Väestöliitossa inseminaatiolla. Viides inssi onnistui. Blogissa kirjoitan myös miten perheen sisäinen adoptio etenee.
Tervetuloa siis tutustumaan tähän hurmaavaan poikaan ja lukemaan meidän arjen kuulumisia.