maanantai 31. joulukuuta 2012

Väinö 2-vee!




Juuri muutama minuutti sitten Väinö täytti 2 vuotta. Väinö syntyi 31.12.10 klo 20:55. Eilen illalla pistettiin lahjat sohvalle odottamaan aamulla heräävää Väinöä.






Heti herättyään Väinö bongasi lahjat sohvalta. Kesti hetken ennen kuin herra tajusi kaikkien noiden lahjojen olevan pelkästään hänelle! Ei tarvinnut jakaa niitä niin kuin jouluna.


Mummilta saatu lahja


Aluksi lahjoja revittiin maltillisesti, mutta lopuksi paperit silputtiin nopeasti. Silppuja ei kuitenkaan heitelty minne sattuu vaan jokainen annettiin äidin käteen. Siisti poika.



Avataanko tää iso sitten?



Olisko täällä pryijja?



Täällä on pakko olla pryijja!



Avataan, avataan jo!


Hyvin arvattu. Äitien illalla hätäisesti paketoimasta lahjasta ilmestyi rekka ja pryijja.











Paljon tuli Väinölle lahjoja ja Väinö kiittää ja kumartaa jokaisesta. On leikitty koko päivä onnellisesti. Suruksi päivä muuttui vain parin kaatumisen myötä ja kun ei saanut ottaa rekkaa mukaan sänkyyn. 

Iltapäivällä käytiin Seinäjoella hakemassa kakkuvärkit ja muutama muu ostos. Tii meinasi, että riittääkö meidän kerma kakkuun. Oli tarkoitus tehdä pieni kakku, mutta sitten ohjeen mukaan tein ja tulikin ihan normaalikokoinen kakku. Kermaa riitti vain kanteen. Hups! Muutenkin tuli aika yksinkertainen kakku; vain kakkupohja, kermaa (ilman sokeria) ja mummin mansikoita pakkasesta. Silti herra tykkäsi ja söi kaksi palaa. Synttärivieraita meille ei tullut, kun ei vielä oikein olla Joulun juhlimisestakaan palauduttu.  

Joulun kuvista jäi nyt monen monta potentiaalista julkaisematta. Niitä on niin paljon, että epätoivo melkein iskee. Kuvien laadustakin se epätoivo iskee, mutta kyllä niitä on vielä näytille tulossa muutama. 

Oikein hyvää vaihtuvaa vuotta kaikelle kansalle!

torstai 27. joulukuuta 2012

Aatonaattona kaasu pohjassa



Uudella koneella ensimmäinen postaus. Meinasin olla ihan pulassa, koska on eri nettiselain ja kuvat tuntuvat elävän ihan omaa elämäänsä. No, kuvat löytyvät jos löytyvät tästä postauksesta vähän sikin sokin.

Aatonaattona Sunnuntaina lähdimme kohti Hirvensalmea. Matka kesti neljä ja puoli tuntia ja kilometrejä kertyi 330. Pakkasta oli parikymmentä astetta. Pysähdyimme nopeasti tankkaamaan Tuurissa ja Jyväskyvässä uskaltauduimme kauppaan. Ryysis oli, mutta kassoilla ei paljoakaan ollut jonoa.


ikkunaa Jyväskylän jälkeen




Kissakaveri matkustaa mukana


Väinö-boi ei enää nuku päiväunia autossa. Ei vaikka olisi miten väsy tai miten pitkä matka tahansa.



"mummikeksit" eväänä

Matkalla syötiin eväitä, ajettiin ja räpsittiin aikamme kuluksi kuvia.



Väinön pipo



maisemaa
 
 
Hirvensalmella meitä odotteli Asta-mummi. Ensimmäiseksi laitoimme feng shuit kohdilleen makuuhuoneessa eli siirsimme sängyn seinää vasten. Väinö sai nukkua seinän vieressä. Ensimmäisenä iltana naapurissa oli vieraita ja Väinö ei kovin helposti sitten nukahtanut. Hyvin herra pysyi sängyssä, vaikka olisi ihan hyvin voinut köpötellä olohuoneeseen missä kaikki muut olivat. Mummi sitten meni Väinön turvaksi hetkeksi aikaa niin herra nukahti. Muut illat sujuivat hyvin ja Väinö nukahti nopeasti yksikseen sänkyyn.
 

 




Noissa kuvissa ei odotella joulupukkia vaan tsekataan parkkipaikalla pyörivää traktoria. Ulkona tuli pyörittyä kahtena päivänä. Niistä lisää juttua myöhemmin. Kuvia tuli otettua 1200 kappaletta, joten niissä riittää hommaa käydä läpi ja muokkailla. Blogiin tulee siis kuvat ja kertomukset joulun pyhistä pikku hiljaa.

Aattona syötiin mahat täyteen herkkuruokaa. Kasvissyöjien jouluherkkuina olivat tänä vuonna sienirisetto, kasvispatee, juureslaatikko, sienisalaatti ja falafel-pyörykät. "Kasvisruualla ei lähde nälkä". Joo ei, siitä tulee ähky! Suklaakakku piti jättää seuraavaan päivään. Väinökin sai sitä maistaa. Ruoka ei Väinölle kamalasti maistunut niin kuin tavallisesti. Juustoa Väinö söi jouluaterialla vähän.





Väinön päiväunien aikana laitoimme lahjat kuusen alle. Joulusaunan jälkeen Väinö huomasi paketit ja oli kiinnostunut tuosta yhdestä, joka oli Asta-mummin lahja. Hyvin Väinö jaksoi kuitenkin odottaa, että lahjat jaettiin ja sai avata niitä. Lahjoista tulee lisää juttua ja kuvia myöhemmin.





Oli oikein mukava ja rauhallinen joulu. En varmasti koskaan ole syönyt yhtä paljon. Kolme päivää vietettiin jatkuvassa ähkyssä. Herkkuruokaa saatiin vielä mukaankin.

Jouluaatosta sun muusta lisää juttua luvassa myöhemmin!

lauantai 22. joulukuuta 2012

Hyvää Joulua!



Kun aamulla nousee seitsemältä tai kahdeksalta voi rynnistää vaikka ulos ottamaan kuvia pakkasaamusta. Nämä seuraavat kuvat ovat otettu tänäaamuna mittarin näyttäessä -23 astetta pakkasta. Hyrrr!














Koska lähdemme huomenna aamulla Väinön Asta-mummin luokse joulunviettoon, kävimme sitten tänään mummolassa ja tätilässä viemässä joululahjat. Tätilässä söimme vatsat täyteen puuroa ja kaikkea muuta herkkua. Joulupukki oli jostain syystä jättänyt kolme Väinön lahjaa tädin matolle odottamaan Väinöä. Mistä se tiesikin, että Väinö on juuri tulossa kylään! Väinö ei aluksi oikein tiennyt mitä paketeille pitäisi tehdä, mutta kun paketista pilkisti auto niin johan tuli lahjapaperin repimiseen vauhtia. Auto peräkärryineen löytyi sieltä. Seuraavasta löytyi kaksipuolinen palapeli ja viimeinen oli kauko-ohjattava robotti. Se taisi vähän Väinöä pelottaa, mutta kiinnosti silti. Pieni leijonalelu piti käydä ottamassa turvaan robotin jaloista ja sitten robotti tönäistiin kumoon!

Tätilän jälkeen puettiin ja puettiin. Mummolassa käytiin aika pikaisesti sillä oli jo Väinön päiväuniaika lähestymässä.










Joulun tunnelmista tulee sitten viikon kuluttua lisää kuvia ja kertomusta. Sitten saakin jo valmistautua Väinön 2-vee synttäreihin!



Team Nimeni on Väinö toivottaa kaikille lukijoille Hyvää Joulua!

perjantai 21. joulukuuta 2012

Dippaa sipsii!



Uusia makuja sipsien ja juustodippien muodossa. Hyvää vaikuttaisi olevan. Ensin katsotaan mallia miten dipataan.




Väinö meinaa, että samaa lastua voi dipata moneen kertaan. Dippi on se pääasia. Jos sipsi loppujen lopuksi hajoaa, sen voi jättää dippikippoon ja ottaa uuden sipsin.



"Et ota mun dippiä ainakaan!"


Sitten halailuja.







Väinö halailee Paavoa aika usein.








Hangissa ollaan stiigailtu. Väinöä pitää vetää ensin kujaa pitkin ja sitten herra näyttää suuntaa. Pellolle mars umpihankeen! Iisakkia on opetettu vetämään pulkkaa, kelkkaa, ahkiota.. Kohta pikkuherra pääsee kyytiin.




Väinö on ahkera apu lumitöissä. Harmi vain, että lumi lentää lapiosta aika usein päin naamaa. Ei kivaa Väinön mielestä.




sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Piparipoju ja äidin uusi pää





Ensimmäiset piparit on leivottu Väinön kanssa. Väinö sai testata uutta kaulintaan.





Vähän katsotaan mallia...




.. Ja sitten isketään hampaat taikinaan!




Kun äiti sitten sattui haukkaamaan taikinasta palasen, Väinö osoitti sormella ja huusi kauhuissaan "äiti, äiti, äiti!" niin kuin äidit eivät sasi taikinaa syödä.

Eka satsi uuniin..




Ja sitten koristellaan.




Väinö ei aluksi meinannut maistaa piparia, kun kuorrute oli märkää ja se jäi sormiin kiinni. Lehmän jalkaa oli kuitenkin pakko maistaa.




Väinökin sai kuorruttaa.




Tällainen kaunis teos on käsialaani. Väinön mielestä tämä on selvästi Paavo.




ÄiTii teki sitten vähän kauniimpia pipareita.





Väinön herättyä päiväuniltaan oli äidin hiukset lyhentyneet ja muuttuneet melkein mustiksi!




perjantai 14. joulukuuta 2012

Kaverin kanssa ja muuta oloa



Välipalaa nassuun.



Kunnes tulee kaveri jonka kanssa testaillaan aurinkolaseja. Kaverikin koittaa. Sitten onkin vetokilpailu ja toinen sanka irtoaa. 




Kaverin kanssa oli niin hauskaa. Leikittiin, syötiin kasvis-savutofulasagnea ja leikittiin vähän lisää. Junanrataa, dublo-maatilaa, autoa, traktoria, apinakiikkua alhaalla ja ylhäällä.

Lopuksi katseltiin akvaariovalaisinta. Kaveri sanoo; "iti, äiti, vauva". Sininen kala oli äitikala. Väinö sanoo; "kukka!"




Eilen Väinöä viihdytettiin ottamalla tutuista asioista kuvia ja näyttämällä niitä kamerasta.

"Kuka tämä on?"



Paavon kuva aiheutti hillitöntä naurua joka kerta. Paavon kuvaa olisi pitänyt katsella koko ajan.

"No, mutta mikäs tämä on?" "-Pupu!"




Pupu eli mursu on rakkain unilelu. 
Tästä välistä jää nyt pois äitien naamankuvat. Ne edustavat roskapöntön uumenia ja niitä ei näytille pistetä. Niiden kohdalla tuli taas ikävä Paavoa ja Paavon kuva selattiin sitten esiin. Väinön omat kuvat olivat "vauvoja".




Kuten näkyy, meillä on Extra Priimaa vadelmakiisseliä aamupuuron kanssa. Puuron jälkeenkin Väinö sanoo "tätä tätä tätä tätä!". Väinö söisi pelkkää kiisseliä. Se ei taida olla yllätys.

Eilen mentiin mummolaan. Minä leivoin pullaa sillä välin kun Mervi-täti ja Anni-mummo viihdyttivät Väinöä. Retro-pentu oli myös kuvioissa. Se on shetlanninlammaskoiran pentu. Amerikkalaisella sukupuulla varustettuna. Retron blogi löytyy tuosta linkistä.



Retro-pentu

Muutaman tunnin ahkeralla leikkimisellä ja pullan paistolla väsytimme itsemme ja lähdimme kotiin nukkumaan päiväunia. Tai Väinö nukkui ja äiti löhösi. Odoteltiin äiTiitä töistä. Nyt alkaa piiiiitkästä piiitkästä aikaa äiTiin vapaapäivä, joita on peräti kaksi putkeen! Huomenna Väinö pääsee Tiin kanssa temppukerhon viimeiseen kertaan.







Paljon on puuhaa päivässä. Illalla herra näyttääkin sitten jo siltä, että nukkuaika alkaa olla seuraavana tehtävälistassa. 



"Hyvää yötä!"