keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Minilomalla Hirvensalmella 1








Lähdettiin neljän päivän minilomalle Väinön mummilaan. Menomatka sujui ihan hyvin, vaikka tuuli oli kasannut alkumatkalle hirmuisia luminietoksia tielle ja liukasteltiin hieman huonoilla talvirenkailla. Saatiin sitten Hirvensalmelta lahjaksi upouudet Hakkapeliitat. Paluumatka olikin sitten yhtä juhlaa. :)








Aluksi Väinö ujosteli ja oli aika hiljainen. Koko reissun ajan Väinö halusi vähän väliä syliin.


Väinön mielestä reissun kohokohta taisi olla traktorin katselu ikkunasta.











Väinö treenasi mummin kanssa portaiden kiipeilyä. Ilman tukea ja turvaa Väinö ei onneksi lähtenyt yksikseen kipuamaan. Kovasti Väinö huusi Tiin perään hänen käydessä ylhäällä. "Vä! Vä!" Väinö huusi suureen ääneen ja nojasi alimmalle rappuselle.




Alkuhiljaisuuden jälkeen Väinöllä alkoi kävelyaika, joka kesti sitten kolme päivää. Kuvia olikin vaikea saada juoksentelevasta ipanasta. :)



Minilomalla Hirvensalmella 2

Väinön serkkutytöt olivat Hirvensalmella myös. He saivatkin hoitaa Väinöä sen aikaa, kun Tii ja Asta-mummi olivat renkaanhaku reissulla ja minä lämmitin järvenrantasaunaa ja hain puita. Saunomaan mennessämme huomattiin, että en ollut laittanut tulta vesikattilaan, joten eikun odottelemaan, että vesi lämpeää.


Väinö sai itsetehdyn hienon nallen mummilta.







Ollaan koitettu keksiä nallelle nimeä ja sijoituspaikkaa jonnekin hyllylle, ettei Väinö ihan vielä tuhraa sitä kuolalla. Hienoista jutuista tuli mieleen, että kävimme myös katsomassa Astan uutta asuntoa. Siellä on niin hienoa että! Jos näkisin vain asunnon, veikkaisin, että siellä asuisi joku 25-35-vuotias sisustustaiteilija. Keittiö siellä vielä oli vähän kesken. Vesivahinko sattui varmasti aika sopivaan saumaan, koska keittiö olisi mennyt remonttiin joka tapauksessa.



Moni kuva jää julkaisematta reissusta, sillä en halua laittaa mitään sellaisia kuvia mistä muita tunnistaisi. Väinö viihtyi serkkunsa sylissä mainiosti, vaikka kovin oli kiukkuinen ja väsynyt herra. Tässä taidettiin katsella edellispäivän pikkuvideoita Väinöstä.

Sitten seuraavaan aiheeseen eli syömiseen. Väinö pääsi auttamaan leipomisessa. Mummi väänsi käden käänteessä porkkanasämpylä- ja pullataikinan. Pullataikinasta tehtiin laskiaispullia ja bostonkakku. Porkkanasämpylät loppuivat ihan kesken sillä ne olivat niin hyviä.



Ja sitten reijitettyä bostonkakun korvapuustia.






Laskiaispullaan käytettiin viime kesän mansikoita ja vadelmia. Kermavaahtoa tottakai myös ja oli kyllä todella hyvää!


Miniloma meni siis hyvin syödessä, paljon saunoessa ja vain löhöillessä. Niin joo, tehtiin me sytykeruusuja. Marmatin miten vaikea on takkoja sytyttää kotona ja Asta kaivoi kynttilänjämät ja miljoona kananmunakennoa esiin. sitten vain askartelemaan. Tänään testasin ja hyvin syttyi!




Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin myös meidän miniloma. Väinö nukkui mennessä vain puolisen tuntia ja palatessa ensin 45 minuuttia ja sitten vielä loppumatkasta puolisen tuntia.



Väinö ei enää niin hyvin viihdy autossa, kun pitäisi päästä juoksemaan. Tylsä vain istuskella. Väinö sai mutustaa vauvojen maissinaksua ja edellispäivän saunaillasta jääneitä croisantteja.






Paluumatkalla oli kolme rekkaa ojassa. Viimeisestä sain napattua kuvankin.







Paluumatkalla pysähdyimme Jyväskylässä. Onneksi sillä Väinö tarvitsi pyllypesua ja vaipanvaihtoa. Jyväskylän jälkeen ei ole muuta kuin metsää ennen Tuuria. Kävimme myös parissa kaupassa samalla. Keskisillä pysähdyimme myös ja etsittiin muutamaa tarvittavaa tavaraa.

perjantai 17. helmikuuta 2012

Vuohirallia ja miljoona hammasta

Nyt on äidit ihan pihalla kuinka monta niitä hampaita oikein on. Lisää tulee sellaista tahtia, että aina kun saa Väinön oikein kunnolla hekottamaan niin huomataan, että uusia hampaita löytyy. Nyt niitä onkin vähän vaikeampi huomata, kun alkaa olla kaikki etuhampaat jo tulleet. Poskihampaita ei niin vain bongatakaan.





Sitten vuohirallitouhuja viime viikonlopulta. Iisakki pääsi ensimmäistä kertaa vetämään Väinön pulkkaa.




Aluksi Väinöä kovin lallatti. Väinö pysyi hyvin kyydissä, vaikka välillä pulkka nykäisi liikkeelle niin, että keuli! Väinö kupsahti suoralla tiellä yks kaks yllättäen naamalleen hankeen, mutta ei tainnut poikaa haitata sekään.












Lopuksi vielä tarinaa verestä. Väinöllä eilen tuli verta nenästä aamulla ihan ekaa kertaa. Vähän sitä vain tuli. Sitten illalla kissalta paloi pinna, kun Väinö veti sitä korvista niin ehti tuikata tassulla ja sitten puri olkapäähän. Onneksi oli paksu huppari päällä niin puremisestä tuli vain pieni reikä, mutta kynsimisestä tuli sentin mittainen haava otsaan, josta tuli verta. Oli kuulemma kova huuto. Itse olin silloin tallilla ja kun pääsin kotiin, Väinö kovasti höpötti mitä on tapahtunut. Väinö ei tästä episodista kyllä oppinut mitään. Heti vain kissan kimppuun. Täytyy paremmin vahtia, ettei Väinö pääse kissaa kiusaamaan.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Ottakaa varas kiinni!

Pieni varas on noin 80-senttinen, vaalea hiuksinen ja sinisilmäinen. Varasta syytetään suklaan ja kameran varastamisesta!


Väinö oli murtautunut jääkaappiin äitien huomaamatta. ÄiTii tuli keittiöön ja näki pikkumiehen jääkaapin edessä syömässä raakasuklaata pienestä kupista. Pikkumies lähti aarteineen karkuun. Tässä pieni video siitä. "Nam nam" kommentoi varas.




Vain tuntia myöhemmin varkaalla oli jo muut metkut mielessä. Tässä viedään äidin kameraa, jossa on päivän hevostelukuvia.



Raakasuklaata, nam!

Saatiin joululahjaksi Väinön Asta-mummilta raakasuklaan valmistuspaketti.


Aloin sulattamaan neitsytkookosöljyä, kun Väinö laitettiin unille kuistille. Muutama öljy sekoitettiin vesihauteessa ja perään kaadettiin pussin sisältö missä oli kaikenlaisia jauhoja (mm. raakakaakaojauhetta, macaa, himalajan suolaa..). Vesihauteessa oleva mössö sekoitettiin tasaiseksi ja kaadettiin pieniin kippoihin. Väinö rakastui ylijäämäkippoihin herättyään.






Väinö sai myös pari käytettyä kippoa, johon varmasti oli jäänyt jotain makua. Ainakin pikkumiehen nassu oli syvällä kipossa ja nenässä oli suklaata. Hyvää oli!



Aloitimme myös lempiaiheiset kuvaukset. Vielä ehtii ehdotella lempijuttuja tuolla edellisessä postauksessa!

lauantai 11. helmikuuta 2012

Haaste Väinön lempparit

Saatiin Väinön kaimalta haaste blogista http://mainiotyyppi.blogspot.com
Eli te rakkaat lukijat laitatte kommentilla kysymyksiä Väinön lempijutuista (esim. Väinön lempilelu?) ja minä sitten kuvaan ne tänne blogiin. Rohkeasti vain kommenttia tulemaan!


Väinö pikkutuholainen tuossa ylemmässä kuvassa yritti päästä äiTiin perässä ulos ja kun ei päässyt, levitti kengät pitkin lattiaa. Alemmassa kuvassa sitten taas Väinö sai vetäistyä kahvit matolle. Onneksi ei kuitenkaan herran päälle osunut kuin vähän huppariin.


Väinö kävelee nyt tosi reippaasti koko huoneen läpi eikä haittaa vaikka olisi leluja lattialla mitä pitää kiertää. Hyvä Väinö!

perjantai 10. helmikuuta 2012

Korjaajavänttinen Hienoissa Juhlissa

Heti alkuun video Väinöstä joka korjaa tuolia kuusiokulma-avaimella.




Eilen oltiin käymässä pitkästä aikaa Luomuputiikissa Huissinkylässä. Kaikkea hyvää löydettiin vino pino. ÄiTii rakastaa Luomuputiikin lakritsaa. Ruistikut olivat uusi tuote ja niitä otettiin kokeeksi. Väinökin sai kovista tikuista irti palasia ja taisi tykätä. Basilikapestopurkki otettiin myös mukaan, mutta siihen minä en taida koskea. Luomuputiikissa oli teetä tarjolla ja sitä siemaillessa tuli höpötettyä ummet ja lammet. Huomenna meille tulee kylään Luomuputiikin henkilökunta Väinön ikäisen Eliaksen kanssa. :) Eliaskin taitaa henkilökuntaan kuulua. Kuulemma hän haluaisi järjestellä teepussukat. :D


Keskiviikkona olimme Hienoissa Juhlissa Cafe Kurpitsassa. Se oli vähän muskarin tyylinen kerho, mutta vain vähän kansainvälisempää menoa ja meininkiä oli siellä. Kerhoa veti Ruth, joka taisi olla Israelista(kohan). Väinön lisäksi mukana oli kaksi tyttöä ja hieman vanhempi poika. Nuorin taisi olla vähän alle vuoden ikäinen hauska tyttö, joka toi kyllä erittäin selvästi esille mitä hän halusi tehdä ja aina se ei ollut samaa mitä hänen äitinsä meinasi. :)


Kuuntelimme ensin musiikkia eri maista ja sitten saatiin kaikki jokin soitin käteen. Väinö sai tampuriinin ja minä triangelin. Oli hauska soitella sitä, kun viimeksi ala-asteen ensimmäisellä luokalla sellaista soitin. Sitten soiteltiin yksi kappale läpi. Väinö tosin halusi vaihtaa soitinta kesken kaiken.


Kerhossa oli kyllä mukavaa. Väinö oli vähän ihmeissään ja väsyikin kovasti sen puolituntisen aikana. Lopuksi jouduin laulamaan yksikseni "sinisen unen" oikeastaan puolivahingossa. Luulin että kaikki sitä laulaisi. :D No, soolouralle vain!

maanantai 6. helmikuuta 2012

Syömisvideota ja Seinäjoella seikkailua

Alkuun näytille todistusaineistoa, että osaahan se Väinö jo piirrellä. Ainakin hesarin kulmaan.





Tässä on hauska syömisen opetteluvideo. Väinö oppi laittamaan lusikan suuhunsa ja suussa se sitten pysyikin pitkät ajat. Kyllä Väinö sitten tajusi, että lusikkaa pitää välillä huljuttaa mössössä niin on taas enemmän makua. :D







Syömistreenit ovat kyllä hyvin lähteneet käyntiin. Väinö osaa hyvin jo pistää tomaattia, päärynää, juustoa ja kaikkea suuhun. Joskus Väinö tunkee liian ison palan suuhun ja kohta tunkee toisen ja samalla pulauttaa vanhan palan suustaan pois. Yleensä se on järsittyä tomaattia.




Tänään olimme jälleen Seinäjoella ja Cafe Kurpitsassa. Tällä kertaa sieltä löytyi nainen kahden lapsensa kanssa. Toinen lapsista oli ihan pieni vauva vielä. Väinö oli kyllä kovin kiinnostunut hänestä. Kun perhe sitten lähti hetkeksi muualle niin Väinöön tuli ääntä ja eloa. Selvästi Väinö vähän vierasti uusia tyyppejä. Kurpitsaan tuli sitten Väinön mummo ja isotäti. Isotäti on minusta niin hassu nimike, etten oikein osaa sitä käyttää. Mentiin sitten kaikki yhdessä Arnoldsiin. Väinö oli niin väsynyt, että laittoi hetkeksi silmät kiinni. Autossa pikkumies ei nukahtanut ja kävimme vielä kaupassa. Kotimatkallakin meni aikansa ennen kuin pikkuherra nukahti. Tii kävi hakemassa koiralle sitten apteekista lääkettä ja Väinö sai vähän ylimääräistä nukkumisaikaa. Väinö heräsi heti kotipihassa auton pysähtyessä. Sen jälkeen Väinö ei ole nukkunutkaan, kiukkuillut vain. Aikainen nukkumaanmeno taitaa toteutua tänään.


Kurpitsassa on muuten muskareita siten, että alle 1-veet ja 1-3-veet ovat samassa. Väinön ryhmä on tietenkin ensimmäisenä aamulla puoli kymmeneltä. Meidän herra ei ole siihen aikaan yleensä vielä herännytkään, saati että ehdittäisi hoitaa aamutoimet ja ajaa 40 minuutin matka Kurpitsaan.. Olisi kyllä kiva joskus mennä. Väinö rakastaa musiikkia ja tarvitsisi tuollaista sosiaalista touhuamista, ettei Väinöstä tule mökkihöperö.

lauantai 4. helmikuuta 2012

Syömään opettelua (videolla) ja pakkasta

Pakkasta on täällä tällä hetkellä -30 astetta. Aamulla taisi olla vielä enemmänkin. Tii raukka joutui kömpimään viideltä ylös lypsylle.

Lopusta löytyy Väinöstä pieni video, mutta ensin kuvia ylettymisestä ja naamoja jälleen. :)







Väinö ylettyy jo tosi korkealle. Yhtäkkiä Väinö vain saa napattua puukot, juustohöylät, kännykät ja vaikka mitä korkealta pöydältä.






Hampaitakin tulee hirveää tahtia. Nyt hampaita on yhdeksän ja poskihampaita niistä on kaksi.
Itseäni on laiskottanut Väinön syömään opettelu. Siis että Väinö yrittäisi syödä omin käsin. Tällä hetkellä Väinö pistää suuhun oikeastaan vain maissinaksun ja kissanraksun. :D Kaikki muu pirotellaan pitkin lattiaa. Nyt kokeilin sitten laittaa hyvää jugurttia, johon oli sotkettu vauvojen hedelmämössöä. Annoin Väinölle pari lusikallista suuhun ja katsoin mitä pikkumies saa itsekseen aikaan. Meneekö yhtään jugurttia suuhun?




Aluksi Väinö vain paukutteli lusikkaa kuppiin ja alkoi sotkemaan lusikalla pöytää. Lopuksi Väinö sitten kaateli jugurttia suuhun niin kuin vettä. Sotkua tuli paaaaaljon ja Väinö oppi sen, että jugurttia roiskuu ympäriinsä kun päristelee suu täynnä sitä.


Seuraavaa syömiskertaa odotellessa..