tiistai 31. joulukuuta 2013

Onnea Väinö 3-vee!


Väinö pikkuherra saavutti tänään hienon rajapyykin. Kolmen vuoden kunnioitettava ikä pärähti mittariin. Jos millintarkkoja ollaan niin tasan 3 vuotta syntymästä tulee reilun kahden tunnin kuluttua. 

Ennen nukkumaanmenoa äidit hiippailivat, paketoivat nukkuvan pikkumiehen lahjat ja jättivät ne keittiön pöydälle löydettäviksi. Aamulla Väinö rääkäisi yhdeksän aikaan ja tuli vielä äitien sänkyyn mammumaan. Sitten lähdettiin koko perheen voimin keittiöön. Väinö huomasi vain ison muovilaatikon, jolla lahjat oli kannettu yläkerrasta. Piti vähän vinkata, että mitä ihmettä pöydällä on. "Jahjoja!"



"Äiti katso! Joujupukki toi jahjoja!"

Yksi paketti avattiin pöydän ääressä, mutta isommat lahjat piti lattialla repiä auki. 



Formula duploja ja Paavo tötterössään



Asta-mummin lahja


Väinöllä oli hyvä ilme, kun painelin ensimmäiseksi paketista paljastuneen angry birdsin otsaa ja kuului ääntä.

Ilme



Kortti

Kaikki lahjat matolla. Puhuva angry birds, Eemeli-kirja, kolme laatikollista duploja ja postimies Paten traktori. Ai niin ja uusi vihreä auto junanrataan.







Lahjojen avaamisen jälkeen maistui aamupala. Ei äidin tekemä puuro vaan toisen äidin aamupalan laitoista varastettu savujuusto!




Aamupalan jälkeen lähdettiin Seinäjoelle kauppaan. Ostettiin Väinölle angry birds jäätelökakku, vaikka synttärikemut ovat lauantaina vasta.









Jahas, äidin maha tarvitsisi vähän karkkilakkoa....

Oli kiva päivä! Vielä käydään illalla katsomassa rakettien pauketta. 


maanantai 30. joulukuuta 2013

Joulu osa 3


Tällainen ilme oli Väinöllä, kun joulupukki ilmestyi näköpiiriin.







Väinöstä ei oikein saatu hyvää kuvaa pukin kanssa, sillä Väinö kävi nopeasti juosten hakemassa lahjan pukilta.








Lahjat Väinö aukaisi sekunnissa. 








Lahjojen avaamisen jälkeen leikittiin niillä hetken ennen jouluruokailun jatkumista. Ennen lahjojen avaamista oltiin syöty kylmä alkuruoka ja sitten jatkoimme lämpimällä ruualla. Äidit olivat ihan täpötäynnä. Väinö sen sijaan söi vain pari hernettä. 

Väinö valvoi illalla virkeänä tosi myöhäälle. Väinö oli nukkunut tunnin päikkärit ja ilta oli ollut jännittävä. yhdeltätoista mentiin kaikki sänkyyn ja iloinen höpötys jatkui. Aika pian nukahdettiin kaikki. Väinö ja Tii nukkuivat isossa sängyssä ja minä patjalla lattialla. 

Seuraavana päivänä syötiin, leikittiin ja käytiin saunassa. Maisteltiin Asta-mummin tekemää kakkua. se oli tosi hyvää! Päällystässä ei ollut yhtään lisättyä sokeria ja se maistui ihanan ei-makelta. Väinö tykkäsi pohjasta enemmän ja varasti lautaseltani palan sitä. 










Joulupäivä oli oikein herkuttelupäivä kaikin puolin. Väinölle oli ostettu tikkari ja herra sai maistella sitä. 





Tapanin päivänä lähdettiin Tiin ja Vään kanssa jo kaupunkikämppää kohti. Muut jäivät vielä mökille. Pöntön korjaaja kävi toteamassa, että vian korjaamiseksi tarvitaan suurempi remontti..



Matkalla kaupunkiin


Kaupungissa Väinö sai katsoa maksukanavilta lastenohjelmaa. Me saimme pitkästä aikaa kokea toimivan vesivessan riemuja. 
Loput naiset saapuivat sitten perästä. Väinö leikki serkkunsa kanssa mm. soutuleikkiä. Mikä naurunremakka! Väinö olisi jaksanut leikkiä tätä loputtomiin. 








Illalla hyvästeltiin serkut ja jäätiin omalla porukalla Astan kanssa. Tuntuipas hiljaiselta, vaikka Väinö jaksoi vielä remuta ja riehua. Väinön mentyä nukkumaan katsoimme "prinsessa"-elokuvan.

Seuraavana aamuna Väinö alkoi olla jo väsynyt kyläilyyn. Kotiin lähdimme aamupäivällä. Tii on onneksi ollut ahtaaja edellisessä elämässä ja hän sai mahtumaan hirmuisen määrän tavaraa autoomme. Lisäksi oli vielä muilta saadut lahjat ja kaikki ruoat ja karkit mitä saatiin Astalta. 

Paluumatkalla Väinö nukkui peräti kaksi tuntia päikkäreitä. Aika harvinaista! 

Sulo tosiaan yllätti reissussa. Se oli todella rauhallinen ja kiltisti. 






lauantai 28. joulukuuta 2013

Joulu osa 2


Taas on kuvia käyty läpi. Niitä tuntuu olevan loputtomiin. Tästä postauksesta löytyy kuvia aatonaatosta ja aatosta. Joulupukkikuvat on vielä perkaamatta, joten saatte jännittää joulupukkia vielä ainakin huomiseen. :) 

Aatonaattona lähdimme tosiaan Tiin, Vään ja Tiin siskon kanssa laittamaan mökkiä lämpimäksi. Kylmä oli kuin siperiassa, vaikka ulkona ei ollut edes pakkasta. Flunssainen olotilani varmaan sai olon viluisemmaksi kuin yleensä. 

Tii laittoi mökin päätakkaan tulen ja sen loimossa oli hyvä lämmitellä. 








Itse lämmitin saunamökkiä ja saunaa. Siellä olikin nopeasti tosi lämmintä. 





Maisema ei kovin jouluinen ole.. Voisi olla vaikka yhtä hyvin huhtikuu. 





Saunottiin sitten iltapäivällä, kun Asta ja tytöt saapuivat mökille. Väinö meinasi saunassa, että uimaan pitäisi mennä tai edes laiturille istuskelemaan..  
Telkkarista haettiin kanavat uusiksi niin näkyi muutama maksukanavakin. Väinö sai katsella piirrettyjä tavallista myöhemmälle. 




Lopulta Väinö sai koristella piparkakkutaloa. Talosta oli kattopalat menneet ihan tuusan nuuskaksi logististen ongelmien vuoksi. Niitä paloja Väinö sai koristella karkeilla. Yksi karkki livahti herran suuhun vikkelästi. Väinö sai vähän koruttomampia pipareita joissa ei niin paljon ollut karkkeja. 









Aatto aamuna pihaan kaasutti traktori. Se toi ison joulukuusen ja hienon jätkänkynttilän. Asta kantoi kuusen sisälle ja sitten koristeltiin. Väinökin osallistui pallojen ripustukseen. 








Ruokaa tehtiin erittäin paljon. Minä kuorin jättikattilallisen perunoita. Sillä välin tv:stä tuli joulurauhan julistus. 

Väinö katsoo "Lumiukkoa"

Iltapäivällä mökin vessa teki tepposia ja oli loppuajan pois käytöstä. Se ei juurikaan tahtia haitannut. Ulkona käytiin tekemässä asiat. Puskassa pissalla ja sangon kanssa isommalla asialla. Kakkajuttua riitti ja nauroimme ihan vedet silmissä useaan otteeseen. 

Iltapäivän mittaan moni oli päiväunilla (Väinökin). Täyden hiljaisuuden vallitessa katselin sitten areenasta sarjoja. 






Alkuillasta mökille saapui vielä vähän porukkaa, Tiin siskon mies ja pojat. He lähtivät saman tien saunaan. Väinö oli heti valmis lähtemään heidän mukaansa, vaikka ei heitä ole nähnyt ainakaan vuoteen. Väinö repi jo paitaansa pois päältä. Pojat kuitenkin olivat jo saunassa enkä viitsinyt mennä viemään Väinöä sinne sekaan. Saunassa oltiin oltukin jo vähän aikaisemmin. 






Alkoi olla jo kova nälkä, kun sitten lopulta päästiin syömään jouluruokaa. Väinölle ei oikein maistunut muuta kuin herneet. Kuulemma Tii oli samanlainen lapsena. 

Meille oli tehty seitankinkku. Blinejäkin maistoin ensimmäisen kerran elämässäni. Kaikkea hyvää oli yllin kyllin ja söin itseni ihan ähkyyn. 

Ruokailun jälkeen kokoonnuimme sohvalle. Vanhempi poika katosi jonnekin ja sitten jäätiin odottelemaan joko se pukki tulisi... Siitä lisää myöhemmin. :)


perjantai 27. joulukuuta 2013

Joulun reissu osa 1


Tuhat kuvaa tuli reissussa otettua. Huh, niissä on kova perkaaminen! Tässä nyt muutama kuva alkureissusta.

Lauantaiaamuna tehtiin lähtöä. Oli tarkoitus lähteä aikaisin, mutta kesti yllättävän kauan päästä matkaan. No, eläimiä lähti mukaan peräti kolme kappaletta ja ihmisiä saman verran. Meidän pikku-farkku natisi liitoksistaan. Sen verran oli ylikuormaa kyydissä. :) Kaikki Väinön joululahjat ja kaikki..




Väinö lepäilee aamulla ennen lähtöä


Matkalla Sulo-koira sai avattua moneen kertaan takaoven ikkunan tassullaan ihaillessaan maisemia. Kissa oli kuljetuslaatikossa keskellä, Paavo-koira valjaissa penkillä ja Sulo remmillä kiinni jalkatilassa. Väinö tietty oli turvaistuimessaan. 
Pysähdyttiin tankkaamaan keskisillä. Oli halpaa bensaa ja sopivasti piti käydä heittämässä vettä vessassa. 

Matka meni kaikin puolin mukavasti. Perillä Asta-mummi meitä jo odottikin. Oltiin kaksi yötä astan kaupunkikämpällä. 



















Tossu ei kaupungissa päässyt ulos, vaikka rivitalossa oltiinkin. Se teki pienen kissan hulluksi. Välillä se meinasi kiipeillä verhoissa ja syödä Astan viherkasvit. 








Sulo oli ensimmäisen yön vessassa. Aamu varhaisella se hillui siellä. Asta heräsi aikaisin töihin ja käytti koiraa ulkona. Sulo oli piehtaroinut lumen rippeissä. Ihmeteltiin sitten noustuamme, että miksi Sulon kaula on ihan kakassa. Vessakin oli saanut vähän kakkakuorrutetta. Sulo oli piehtaroinut jonkun kakassa. Yyyh. 

Sulo sai sitten olla vapaata asunnossa loppu ajan. Se oli tosi kiltisti. Tossun kanssakin ne tulivat hyvin toimeen. 

Toinen päivä kaupunkikämpässä vierähti nopeasti. Väkeä tuli lisää. Tiin sisko ja hänen lapsensa saapuivat myös Asta-mummin luokse. Seuraavana päivänä lähdettiin mökille vähän matkan päähän. Lähdettiin Tiin, Vään ja Tiin siskon kanssa lämmittämään mökkiä eturintamassa muiden jäädessä vielä kaupunkikämpälle. Mökillä oli jäätävän kylmä. Oltiin ulkovaatteet päällä sisällä monta tuntia, kunnes takat alkoivat lämmittää kunnolla. Mökki on niin suuren suuri, että siinä kestää ennen kuin se lämpeää. Minä lämmitin saunaa ja saunamökkiä. Kolmeen eri pesään piti sytyttää tuli. Omien pystymuuritaisteluiden jälkeen olin varautunut pitkään taisteluun. Kaikki pesät syttyivät minuutissa täyteen roihuun. Ei siis ollut taistelua se. :)

Lopusta joulureissusta lisää kunhan saan tuhatta kuvaa muokattua.. 

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Tossu ja Paavo


Väinön parhaat ystävät ovat ehdottomasti Tossu ja Paavo. Pahvilaatikko-maja-leikkiin nekin ovat päässeet osaksi. 



"Onpa tylsää olla yksin majassa!"



Paavo tuli!





Paavo-raukan korva on jälleen kerran todella paksu ja piukea. Se on kolmannen kerran uusiutunut verikorva. Kaikki alkoi muutama vuosi sitten, kun vuohi pääsi puskemaan Paavoa. Silloin ei näyttänyt tulleen mitään vammoja. Jonkin ajan päästä huomattiin, että Paavon korva oli paisunut hirmuiseksi palloksi. Eläinlääkäri puhkaisi verikorvan. Sen jälkeen korva oli pitkän aikaa hyvä, kunnes se muutama kuukausi sitten uusi ja taas se tyhjättiin. Nyt se on jälleen pallona. Jos tyhjäämiset ei auta, ainoa keino on ommella korvanlehti täpötäyteen tikkejä. Arpikudos estää verikorvan muodostumisen. Se vaan on hirmuisen pitkä operaatio ja koira pitää rauhoituksen sijaan nukuttaa.

No, mutta sitten asiasta Tohveliin. Tossu-kissakin on majaillut Väinön majassa. Väinö oli Tossun kanssa majassa. Väinö luki iltasatukirjaa.




Tossu onneksi sietää Väinön kovahkoja otteita. Välillä täytyy kissa pelastaa, kun Väinö alkaa hepuloimaan. Joskus ulkona Väinö kantaa Tossua kovaa vauhtia sisälle. 









On kyllä tosi tylsää, kun ei saa ajaa. Ei päästä Väinön kanssa kerhoon eikä edes kauppaan. Tallillekaan ei pääse itsekseen menemään. No, ei enää kuin kaks ja puoli kuukautta!