Huh hellettä ja muuta mukavaa

Väinö uinuu ulkona pelkässä vaipassa vaunuissa. Varjossa tietenkin. Ulkona oltiin aamupäivällä varjossa ja sitten siirryttiin sisätiloihin, kun alkasi olla liian kuuma.


ÄiTii oli kipeä pari päivää. Maanantaina haettiin Väinön kanssa apteekista panadol hotia ja nenäsumutetta, kaupasta lohtukeksejä ja nessuja. Väinön piti sitten saada nessupaketti väkisin suuhunsa kun esiteltiin unilta heränneelle äiTiille ostokset.

Apteekkiin meno matkalla ajattelin, että kipaisen nopeasti putiikissa, jos Väinö nukahtaa matkalla. Ei nukahtanut. Saatiin seisoskella 20 minuuttia ostosten kanssa, kunnes apteekintäti oli palvellut kolmea muuta asiakasta. Sitten sain näpytellä viisi kertaa tunnusluvun korttipömpeliin, kunnes sain lähteä hakemaan käteistä automaatista. Ei siis mennyt ihan minuutissa tai parissa se reissu.. Kaupassa Väinö olikin jo tosi väsynyt ja tuli kova huuto kassalla, kun Väinö ei saanutkaan enää pitää kahvipakettia käsissään.

Nyt Tii on jo paremmassa kunnossa. Ei ole enää kuumetta ja huomenna alkaa normiarki. Viikonloppuna suunnataan Poriin maatalousnäyttelyihin. Vähän meitityttää jaksaako Väinö näin kuumalla reissata.. Tai jaksanko minä varjojenpalvoja kierrellä kamalassa auringonpaisteessa siellä.

Tänään on tehty hellepäivän ihannehommaa eli tyhjätty separett villa. Se on siis ekovessa, jota en suosittele kyllä muuta kuin kesämökki- tai muuhun lyhyempiaikaiseen käyttöön. Se siitä ekologisuudesta kun yrittää miettiä minne kaiken sen kakan oikein pistää.. Levitetäänkö pellolle? Puhumattakaan kaikesta siitä myrkystä jota pönttöön saa kaataa röörien aukipitämiseksi tai ötököiden hävittämiseksi.

Poika paketissa

Väinö on ollut mukana luonnonkasviota tekemässä. Lähinnä Väinöä nukuttaessa olen räpsinyt kuvia äiTiin koulutyötä varten. Kasvio olisi tarkoitus tehdä kahdestasadasta luonnonkasvista. Jipii! Juuri sellainen homma mikä sopii tällaiselle viherpeukalo-kotiäidille.


Eilen illalla leikittiin mainosten kanssa. Lopulta poika oli ihan paketissa.

Naurua riitti, vaikka kuvissa Väinö ei niin onnelliselta tästä paketointileikistä näytäkään.

Kohta Väinö täyttää jo puoli vuotta. Aika on mennyt todella nopeasti. Kohta onkin jo 30 astetta pakkasta ja Väinön syntymäpäivä.

Vauva ja liikkuminen

Tästä kuvasta tuli mieleen vauva-ajan liikkumiset. Väinöä tuntuu huvittavan se, kun mamma punnertaa hiki päässä tai puuskuttavan kyykkyjä viimeisillä voimillaan. Väinö itse saa makoilla vieressä. Vauvoilla tuntuu olevan teräslihakset jo pikkuruisina. Jalat ja kädet huitovat lakkaamatta koko ajan hereillä ollessaan. Jalkoja nostellaan teräsvatsalihaksia käyttäen.

Lahdessa testattiin miltä tuntuu 8 kilon kahvakuula. Väinö on vielä hitusen kevyempi, mutta kahva puuttuu.

Vaunuiltua tulee liian vähän ja liian lyhyitä lenkkejä, kiitos kuistin johon vaunut saa Väinön nukahdettua ja itkuhälyttimen joka kertoo koska ipana on hereillä. Jos asuisi kerrostalossa olisi pakko vaunuilla aina niin kauan kunnes Väinö herää. Ei silloin kyllä tulisi tehtyä juurikaan kotitöitä..

Spinningiä tuli kokeiltua Turussa ja se vaikutti kivalta ja tehokkaalta hikoilemismuodolta. Pitäisikö siis ostaa peräkärry pyörään? Pyörästä vaan oli aina kumit tyhjinä Turun asfalttiteitä huristellessa. Pysyisivätkö ne muka täysinä täällä hiekkateillä? Hmm.

Turussa myös ratsastus ja venyttely kuuluivat elämään, kunnes alkoi kalliit ei-kela-korvattavat lapsettomuushoidot. Ratsastus jäi pitkälle tauolle samoin kaikki kuntoa kohottavat harrastukset.

Nyt on ratsastusharrastus taas häämöttämässä lähitulevaisuudessa ja kuntoa on kohotettava, jotta pysyy hevosen selässä.

En ole yhtään arkiliikuntaihminen. Liikkumista harrastetaan pari tuntia päivässä sille varatulla paikalla ja niin että hiki virtaa ja lihakset huutavat hoosiannaa. Mielellään jollain ohjatulla tunnilla, ettei pysty lintsaamaan. Parasta olisi korvan juuressa huutava personal trainer; "Kovempaa! Korkeammalle! Tehokkaammin!"

Vielä en ole keksinyt hikiliikunta tapaa jota tällä kunnolla pystyisi harrastamaan vauvan kanssa. Keskittyminen ei riitä jumppaamaan vauvan vieressä. En osaa olla puoliksi vauvan kanssa ja puoliksi jumpaamassa samaan aikaan. Keskittymishäiriöitä? En myöskään lähtisi tässä kunnossa juoksemaan rattaiden kanssa, vaikka ne juoksu- sellaiset ovatkin.

Vauvan nukkuessa ajattelen, etten ehdi tehdä tätä 45 minuutin jumppaa siinä ajassa. Hikijumpan jälkeen pitäisi vielä rynnätä suihkuunkin.

Ainoa mitä nyt on tehnytkin on kalorien laskeminen ja ne pienet vaunulenkit.

Raitapoika Tätilässä

Käytiin tänään minun tätini luona. Väinölle oli ostettu oma kirja sinne mitä voidaan tutkiskella aina siellä kyläillessä. Aluksi tuntui kiinnostavan kaikki muu niin kovasti niin kirjaan tutustuminen jäi vähän myöhemmälle.


Sitten päästiin lentoon. Pilottina toimi äiTii.

Väinö sai loikoilla lattialla sen aikaa kun aikuiset söivät kaikkea hyvää.

Sitten katsottiin vielä kirjaa tarkemmin.

Täteilyn jälkeen käytiin vielä mummolassa syömässä pilttiä ja ihastelemassa puutarhaa. Saatiin omat hopeapajupöllit mukaan, josta oli jo pikkupajujen alkuja näkyvissä.

Tulta ja kuolaa

Pikkumies on jo päiväunia vedellyt 40 minuuttia, vaikka herättiin kahdeksalta yhdeksän tunnin yöunien jälkeen. Parina yönä ei ole Väinö heräillyt enkä minäkään.

Syömisestä ei meinannut tänään tulla mitään. Yleensä Väinöllä on sudennälkä aamun tissittelyjen jälkeen, mutta nyt ei mennyt aamupuuro eikä edes herkkupiltti. Taisi olla pikkumiehellä niin kova väsy.

Meillä on ollut vaaleanpunainen leivinuunitakka ahkerassa käytössä viime talvena. Nokikolari sai sen auki viime syksynä eikä sitä olla ennen käytettykään. Aluksi tuli savut sisälle ja nyt taas kun ollaan kartonkia poltettu sateisina päivinä. Eilen istuttiin tässä keittiössä ja Väinö oli kusitilla nukkumassa. Yhtäkkiä alkoi palohälytin piippaamaan, kun savut tulivat sisälle eikä huomattu mitään.
Leivinuunin vieressä on tuollainen puilla toimiva "hella", mikä vähän näkyy kuvissa. Se ei ole koskaan ollut käytössä, mutta ihan kätevä, jos sähköt olisivat pidemmän aikaa hukassa. Nyt se on enimmäkseen kukkapöytä.

Kaksi pystymuuria meiltä myös löytyy. Niitä tulee ahkerasti käytettyä talvisin. Niiden kanssa tulee oltua erittäin varovaisesti enkä ikinä uskalla sulkea pellejä ennen kuin takassa ei näy enää muuta kuin mustaa. Yksikseenkään en uskalla jättää takkaa, jos siellä on tuli. Häkävarotin meillä on makuuhuoneessa ja keittiössä on palohälytin. Vielä pitäisi laittaa olohuoneeseenkin sellainen. Yläkertaankin olisi hyvä laittaa, vaikka se ei vielä missään käytössä olekaan.

Sitten muutama kuva kukkaispojasta ja siellä taustalla näkyy niitä takkoja.

Tipumiehen shoppailupäivä

Väinö sai tänään päällensä vihreät sukat, pinkin kestovaipan ja keltaisen lyhyt hihaisen bodyn. Ennen lähtöä laitettiin päälle vielä paita. Tipumies riemuitsi sängyssä minun laittaessani kuivia pyykkejä kaappeihin.

Seinäjoelle lähdettiin aamupäivällä. Kaasutettiin äiTiin työpaikan ohi ja siellä hän laittoikin lehmille aitaa kuntoon. Pysähdyttiin moikkaamaan ja äiTii kutsui meidät katsomaan vasikoita navettaan. Vasikoilla oli isot tilat, joissa oli yksi aikuinen lehmä niitä imettämässä. Ovet olivat auki niin saivat raitista ilmaa. Muutama koira ja kissakin nähtiin. Väinö katsoi kaikkia eläimiä kiinnostuneena, vaikka aika väsynyt ipana jo olikin. Autossa sitten nukkui koko matkan kauppaan asti. Välillä heitettiin ziljoona tyhjää pilttipurkkia kierrätyspisteelle.

Kaikenlaisia kauppoja kierreltiin. Yhdestä tarttui mukaan Boschin trimmeri. Siinä on kaksi akkua mukana. Piti sitä jo testata ja hyvältä vaikuttaa. Mukavan kevyt kanniskella.

Juhannuksen syötävätkin tuli ostettua niin ei tarvitse aamutuimaan huomenna tunkea täpötäyteen kauppaan. ÄiTiilläkin on huomenna yllärivapaa ja lauantaina on sitten aamuvuoro.

Lahteen osa 2

Automatkat menivät ihan hyvin jälleen. Paluumatkalla Väinö oli tosi väsynyt ja oli kova huuto välillä, mutta silti piti sinnitellä hereillä.

Mennessä poikkesimme Ikeaan. Väinö oli viimeksi siellä maha-asukkina samalla reissulla, kun oli 4D ja saatiin tietää sukupuoli.

Väinö oli aika villinä vielä Ikean parkkiksella.


Sisällä taisi olla niin paljon kaikkea uutta, että Väinö vain möllötti.

Hyvä lastenhoitohuone löytyi Ikeasta. Siellä oli jopa nojatuoli imetystä varten.

Paluumatkalla pysähdyimme jossain välillä Lahti-Tampere katsomaan Pyhän Mikaelin(?) kirkon raunioita. Kohta sen jälkeen pysähdyimme syömään maailman kalleimmat jäätelöt.

Kotimatkalle lähdettiin Kärkkäisen kautta. Siellä oli todella hyvä lastenhoitohuone. Kaksi hoitopistettä, kaksi nojatuolia verhon takana ja erikseen vessa. Hyvä systeemi, ei tarvitse odotella oven takana, kun joku on vaihtamassa vaippaa.

Paluumatka kestikin yli kuusi tuntia, kun pysähdyksiä tuli aika monta. Väinö taisi vääntää peräti kolmet kakat, joten lastenhoitohuoneita tuli nähtyä.

Seuraava reissu taitaa olla parin viikon päästä Poriin maatalousnäyttelyihin.

Lahdessa

Väinö oli ensimmäisellä Lahden reissullansa. Perjantai-aamuna lähdettiin ja maanantaina (eli tänään) tultiin kotiin.

Väinöllä oli taas monta syliä, missä pikkumies viihtyi. Kahvakuulanakin tätä meidän yli 7 kiloista käytettiin. Kahva vain puuttui.


Ostimme tällaisen kätevän matkasyöttötuolin, jonka saa pöytään kiinni. Väinö oli siihen ehkä vielä liian pieni. Hän upposi istuimeen melkein kokonaan.



Ruoka maistui siitä huolimatta hyvin.

Tällaisia karvaisia jalkoja Väinö sai aika paljon katsella.

ÄiTii oli katselemassa agilityn SM-kisoja kahtena päivänä. Minulle tuli tutuksi ainakin osa Lahdesta. Rattaiden kanssa sai kierrellä muutaman tunnin joka päivä. Kauas ei sitten uskaltautunut harhailemaan kuitenkaan.

Matkoista tulee ihan oma juttu sitten huomenna.

Uus mösä!

Eilen Väinö sai uuden mösän KappAhlista. Tänään sitä vähän testailtiin aamupalan jälkeen.


Muitakin uusia vaatteita Väinö sai, mutta niistä ehkä lisää myöhemmin.

Sadas blogiteksti

Sadannen tekstin kunniaksi Väinö päätti pyöräyttää ihan salassa hampaan. Ylärivissä on tuntunut pieni kuhmu jonkin aikaa ja neuvolantäti toivoi, että 6kk neuvolassa olisi jo hammas puhjennut niin saisi opastaa hammaspesuun. Nyt sitten oli salaa alarivistä puhjennut hammas. Pieni huippu vasta näkyy ja hyvin tuntuu. Voi, meidän pikkuinen on jo iso poika. <3
Olin varma, että viimeinen vuorokausi ennen hampaan puhkeamista olisi kamalaa huutoa ja kiukkua. Ei ole kyllä ollut mitään hammas-oireita. Kuolaa on tullut tavalliseen tapaan. Tänään Väinö ei välillä syönyt niin paljoa kuin aikaisemmin, mutta nukkunut on hyvin.

Sekalainen

Tästä postauksesta tulee kyllä oikein sekasikiö ainakin kuvien perusteella. :D

Laiskuus iski eilen, eikä tullut otettua kuvia yhtään, vaikka kamera oli mukana ja olisi ollut kuvauksellisia tilanteita. Muutaman päivän koko kapistus oli ilman korttiakin, kun kortti oli jäänyt kortilta koneelle-laitteeseen. Mikä se sitten lieneekään nimeltään.

Mitäs me ollaankaan viime aikoina tehty?

Yritetty mönkiä eteenpäin.


Jumpattu sängyssä, koska se on aivan parasta.

Ja möngitty vähän lisää mahallaan.

Kävimme myös eilen mummolassa, jossa ei ollut kotona kuin siskoni, joka Helsingistä rantautui taas tänne takapajulaan. Vaunuiltiin, syötettiin Vövöttimelle mössöä, pestiin vahingossa Väinön sukat ja käytiin kaupassa ja tätini luona.

Väinön sukat joutuivat veden varaan, kun en tajunnut niitä riisua pyllypesun ajaksi. Onneksi mummolasta löytyi ihanat pörrösukat.

Tädin luona ihmeteltiin ei niin kovin perinteitä takkaa, isoa viherkasvia, herkkupöydän antimia ja ihmisten naamoja ja käsiä.

Helteet loppuivat eilen täälläkin. Ikkunat jäivät yöksi auki, kun illalla oli vielä kamalan kuuma. Yöllä sitten olikin jääkylmä sisällä, kun lämpötila oli ulkona pudonnut kymmeneen asteeseen ja sisälläkin oli "vain" 20 astetta. Ilmalämpöpumppu saa levätä, kun ei tarvitse enää puhkua kylmää ilmaa. Puutarha saa kastua ja tämä mamma joutuu vihdoin siivoamaan. :D

Mitä meillä syödään?

Olemme kasvissyöjäperhe eli meillä kukaan ei syö lihaa. Maitotuotteita kyllä käytetään. Väinökään ei saa lihaa syödä ennen kuin itse tekee ruokansa, jos silloin haluaa. Monesti kuulee ihmettelyä siitä, miten ihminen sitten saa kaikki vitamiinit ja proteiinit ja voi kauhistuksen kanahäkki! Uskallan sanoa, että mitä vegaanimpi perhe niin sitä monipuolisemmin saavat kaikkea mitä ihminen tarvitsee. Proteiinia kun saa muustakin kuin lihasta.
No, se siitä saarnasta. Sitten itse aiheeseen eli mitä meillä päivän aikana syödään. Lähinnä mitä Väinö syö.

Itse tehty bataatti-kukkakaalimössö on maistunut kolmisen kertaa päivässä. Kerrallaa menee desin verran. Mössössä on tuttelia extraloraus näin helteillä ja uskalsin koittaa isoon satsiin laittaa vähän rypsiöljyäkin.

Lautanen näytti tältä ennen ruokailua.


Ja ruokailun jälkeen se olikin tyhjä. Samoin meni pilttipurkillinen hedelmäsosetta. Kuvassa sitä on vielä muutama lusikallinen jäljellä. Pöllö on ruokavahti. Siltä se myös näyttää. Pesuun pitäisi jo laittaa.

Ja tältä näyttää Väinö ruokailun jälkeen.

Aamuisin Väinö imee 40 minuuttia herättyään. Kohta meneekin sitten desi aamupuuroa. Tänään syötiin "kunkkupuuroa" eli kaupan kuningatarpuuroa. Se olikin aika sotkuista puuhaa sen syöminen. Taas vedettiin piltillinen marjamössöä perään. Väinö imee vielä 4-5 kertaa päivässä. Tutteli ei enää ole oikein kelvannut, mutta sitäkin kokeillaan välillä tarjota. Jos oikein kuuma on niin sitä tarjotaan ennen ruokailua, että varmasti uppoaa.

Soijaa ja tofua Väinö saa sitten vuoden iässä. Tofua saisi syöttää jo vähän aikaisemmin, mutta soija on kovin allergisoivaa. Parempi siis ottaa varman päälle.

Hyvin Väinölle kyllä kaikki on uponnut mitä ollaan tarjottu. Aluksi perunaporkkanamössö sai aikaan irvistyksiä, mutta kyllä kun makuun tottui niin sekin kelpasi.

Omenahetki

Söin omenaa ja kokeilin antaa Väinönkin haistaa. No, heti oli suu ammollaan ja vähän piti omenaa nuolaista. Se taisi olla liian kirpeää, kun puistatti sen jälkeen hajukin.


Äiti sen omenan sitten söi.

Ulkona läiskimässä vettä

Ensin otettiin hörppy maitoa, ettei pikkumies ihan kuivu helteellä.

Ja sitten loiskui!

Kohta alkoi jo kyllästyttämään.

Väinö sai vielä ilmakylpyillä varjon alla, kun äidit leikkasivat ja haravoivat nurmikkoa. Läheinen koivu oli oikein mielenkiintoista katseltavaa.

Varoitus: Hämähäkin kuvia!

Piti laittaa varoitus otsikkoon, jos hämikset pelottavat. :)

Keijo-hämähäkki roikkui muutama ilta sitten Väinön pinnasängyn yläpuolella. Kiikutin hämiksen keittiön puolelle lattialle. Väinön sängystä on löytynyt kaikkea kovakuoriaisesta lähtien..

Aamulla katsoin, että Keijo oli kiivennyt katkaisimelle istumaan.

Iltapäivällä Keijoa ei näkynyt, kunnes melkein törmäsin siihen. Keijo roikkui eteisen ovella.

Missä Keijo lienee nyt? :)

Sukulaisia moikkaamassa ja vieraita

Eilen käytiin hautausmaalla istuttamassa kukkia Väinön isoisoisälle. Siellä kuultua; "Täällähän on enemmän eläviä kuin kuolleita". Oli siis moni muukin samalla asialla.

Väinö sai pistää jalkaansa söpöt keltaiset shortsit, jotka Rouva M löysi kirppikseltä joskus.

Iltasella tulivat Seinäjoen rouvat kyläilemään pitkästä aikaa. Väinö viihtyi viihdytettävänä, kunnes tuli jokin ihme kiukkukohtaus.

Illalla Väinö kääntyi ensimmäisen kerran ilman minkäänlaista apua vatsalleen. Ensimmäinen lommokin tuli otsaan. Väinö pukkas otsansa äidin hampaisiin. Kova, mutta lyhykäinen huuto siitä tuli ja aamulla vielä näkyi pieni punainen jälki.

Ryömintäharjoituksia ja ääniä

Eilen illalla Väinö ja Paavo ottivat rennosti.


Sitten Väinö kyllästyi. Hän yritti ähisten ja puhisten kääntyä mahalleen. Käsi haroi kaikkea mistä voisi saada kiinni ja päästä kääntymään. Äiti sitten antoi sormensa, josta vetää ja niin maailma keikahti toisin päin.

Paavo nousi myös ja kannusti.

ÄiTii näytti mallia.

Väinö pääsi hurjasti eteenpäin, kun äiTii piti kättä jalkojen takana, josta sai pöngättyä eteenpäin. Käsillä Väinö työnsi itseään myös liikkeelle.

Seuraavassa neuvolassa Väinön pitäisi osata kääntyä itse mahalleen. Pienestä se on kiinni ja kyllä se varmasti onnistuu kuukauden kuluessa.

Väinö osaa jo kertoa paljon asioita käsillään ja jaloillaan. Väinö makaa jäykkänä, kädet ylhäällä ja jalat ihan tönkköinä, kun herra täytyy nostaa syliin. Sylissä Väinö heiluttaa jalkoja lujaa, kun pitää liikkua. Lattialla Väinö heiluttaa jalkoja samallalailla kantapäitä alustaan paukuttaen. Sanavarastokin on laajentunut jokellukseksi. Äänensävyt kertovat paljon.

Lauantai on kiva päivä

Lauantai on aina kiva päivä. ÄiTii ei yleensä ole koskaan viikonloppuisin töissä, paitsi tämän viikonlopun. Iltavuoro alkoi juuri.

Väinö kannusti vaunuissa unta odotellessa äiTiin aidanrakennuksen aloitusta. Kissakin näkyy olevan maitokärryssä kyytiläisenä.
(ÄiTiiltä murtuu erittäin helposti luut. En muista enää kuinka monta kymmensä murtumaa niitä on ollutkaan ja tässä vaiheessa epäilin tulevan niitä lisää, mutta ei onneksi).


Kissa kyydissä aidantolppien kanssa.



Seuraavaksi Väinö olikin kannustamassa rattaissa. Välissä kokeiltiin piknikkiä ulkona, mutta oli niin kova tuuli, että talouspaperitelineestä tyhjeni koko rulla tuuleen. Tii juoksi sen onneksi kiinni, ennen kuin oli naapurin ikkunassa.

Aita on siis heinäseipäistä tehty luomuaita. Ei vatupassia, ei juurikaan mittanauhoja. Siihen tulee vielä humalaa, niin aita peittynee jossain vaiheessa kokonaan.