tiistai 13. elokuuta 2013

Sekametelisoppaa



Kerhoaamun jälkeen on hyvä kirjoitella kuulumisia. Tänään siis ensimmäisen kerran pitkään aikaan oltiin kerhossa. Lapsukaisia oli paljon ja Väinö reippaasti leikki. Herra on niin reipastunut kesän aikana, vaikka ei ollakaan muita lapsia nähty juurikaan.

Väinön lempipuuhaa on maalaaminen sormiväreillä. Sitä levitetään ehdottomasti pensselillä. Kädenkuvien maalaus oli aluksi Väinölle kauhistuksen kanahäkki! Kunnes sitten Väinö tajusi, että voi itse maalata kätensä pensselillä väriin ja sitten hakata kädellä paperia.









Linssikin meinasi saada sinistä


Ulkona eilen aamupäivästä oli hirmuisen kuuma. Ilma oli kovin painostava. Lähdettiin kuitenkin isolla pyörällä vähän katsomaan Nopankylää. Hiljaista oli. 
Sen jälkeen kerättiin viinimarjoja kippoon omasta puskasta. Totesin, että marjat eivät ole enää niin jätti-isoja kuin aikaisemmin. Väinö sanoi "ei hätää" ja tuli halaamaan. :D
Kivellä istuen sitten syötiin niitä.




Vuohiakin tuli vähän kuvattua.



Soopetti eli Jooseppi



Iiskakki eli Iisakki

Pihakasvejakin tuli kuvattua. Humala on tänä kesänä hullaantunut aidalla. Pitää ensi kesäksi virittää sille verkkoa tai jotain, että pääsee paremmin kiipeilemään.





Pieni kasvihuonekaappi on jäänyt vähän hunningolle.. Silti pikkutomaatit punastuu. paitsi, että monet olivat haljenneet ja halkeamassa näkyi mustia pilkkuja. Ne syötettiin sitten vuohille. Tomaatille heitettiin sitten vettä, kun vaikutti multa aika kuivalta. 





Adhd-päivä alkoi siivouksella ja jatkui samalla hommalla, kun sisälle mentiin Väinön kanssa. Ukkonenkin alkoi lähestymään. 





Juuri sisälle päästyämme soitti metsuri, että voisi tulla kaatamaan sen koivurouvan. Laitoin meille ruokaa tulemaan ja juoksin tyhjäämään hiekkalaatikon hiekkaleluista. Hiekkalaatikko luultavasti saa ainakin jotakin osumaa puunkaadossa.. 
Sopivasti alkoi rankkasade, kun päästiin Väinön kanssa ulos metsuria vastaan. Väinö sai kömpiä autosta katselemaan hommia. Sade sitten antoi koivurouvalle armonaikaa, sillä saha sai vettä heti alkuunsa. Vain pudonnut oksa pilkottiin. Ukkonenkin tuli päälle sitten sopivasti ja meiltä meni hetkeksi sähköt.

Ilonaiheena meidän pihamaalla on ollut mummon peräkärryt. Niissä on niin kiva kiipeillä.




Kärryillä haettiin Seinäjoelta ei-oota eli uusintareissu Vaasaan seuraavana päivänä, jossa oli myös ei-oota. Onneksi oli vaihtoehto B:tä sitten kuitenkin ja saatiin vino pino laminaatteja odottamaan yläkertaan pääsyä. 















Remontista varmasti tulee kuvia kunhan tuo yläkerta etenee viimein. Se on siis ollut kylmänä tilana lattia sahanpurulla. Nyt se on pitkän aikaa ollut lattia levytettynä ja seinät ja katot eristettynä. Tarvitsee siis enää laittaa laminaatti, sähköt, katto- ja seinäpaneelit sekä tietenkin listat ym. pikkujutut. 

1 kommentti:

  1. Ei kai sitä nyt voi käsiään antaa sotkea, mietti Väinö.
    Ihana naama kuvassa missä taustalla oli Turun säästöpankki.
    Anni

    VastaaPoista