Aurinkoinen kukkaismies ja mustelmia

 Väinö on käynyt tässä lähiaikoina Jurvassa mummolassa. Iskettiin herra heti kukkapenkkiin.

 Yhtäkään tulppaania tai helmililjaa ei päätynyt Väinön käsiin.

 Perhonen oli täällä ensin.

 Jurvassa käytiin paikassa, joka on tupaten täynnä entisten elämien ihmisiä. Tai no, eipä taida monesta enää olla jäljellä kuin hippunen raskasmetalleja ja ties mitä. Tietenkin kivet koristavat jokaista kummutonta hautaa. Yksi hautakumpukin kyllä siellä oli.

 Rohkeasti Väinö astui hautausmaan porteista sisälle.

 Sitten etsittiin isomummia. Tai sitä kiveä. Löytyi se sitten helposti seuraamalla äitiä ja isoäitiä. Isoisoäiti kuoli Väinön lasketun ajan tienoilla ja haudattiin päivää ennen Väinön syntymää.

 Sitten kipin kapin muihin hommiin.

 Meille tuli eilen vieras, joka lähti aamuvarhaisella ennen kuin Väinö ehti herätäkään. Väinön kauko-ukki oli käymässä itärajalta asti. Väinö sai huippuhienon ison traktorin peräkärryineen. Siitä laitetaan kyllä kuvia myöhemmin. Myös äiTii sai jotain kivaa. Uusi skootteri saapui vanhan romumopon tilalle. Nyt ei enää kuulla, koska Tii polkaisee mopon käyntiin työpaikallaan.

Väinö testasi aamulla unikekoisena radiokuulosuojaimia. Näitä on kiva käyttää ruohoa leikatessa.

Mustelmajutuista löytyy seikkaperäisempi selostus täältä, mutta kerron nyt parilla sanaa täällä Väinön blogissakin. Olin eilen ratsastamassa pitkän parin tunnin maastolenkin yhden toisen tallilaisen kanssa. Loppumatkasta hevonen päätti yks kaks pelästyä lenkkeilijöitä ja kääntyi nopeasti toiseen suuntaan ja laukkasi minkä jaloistaan pääsi. Oltiin juuri kamalalla kivikkopolulla ja ehdin miettiä, että johan putoamiskohdan valitsin sopivasti. Niin sitä tiputtiin päälleen kivikkoon. Silmälasit meni rikki, kypärä hajosi.. Onneksi minä en mennyt rikki. Kaikki lihakset polvesta ylöspäin ovat ihan jumissa ja muutamia mustelmia löytyy. Pää ei vielä aamulla oikein kääntynyt mihinkään suuntaan, mutta nyt jo paremmin. Tänään sitten puolisokkona olin kuskattavana hakemaan uusia rillejä. Onneksi sain piilarit päähän heti niin ei tarvitse yli viikkoa olla puolisokeana. Tilillä oli hurjat kymmenen euroa, mutta onneksi äitini kustansi uudet kakkulat.
Piilareita olen käyttänyt aikaisemminkin, mutta nämä saavat olla päässä kuukauden yötä päivää. Voi ne välillä ottaa poiskin ja aion ainakin parin päivän välein ottaa pois. Nyt varmasti valitaan hetken aikaa muita maastoilureittejä kuin sitä kivikkopolkua..
Tunnisteissa piti laittaa puolitoistavuotiaat Väinöt "Väinö 18 kuukautta" sillä siihen ei käy "&"-merkki eikä pilkku. Höh. "Väinö 1 vuotta" tunnisteista löytyy kaikki blogimerkinnät mitkä koskevat Väinöä (eli varmaan kaikki) jotka ovat kirjoitettu Väinön täytettyä yksi ja sen jälkeen tähän asti. Nyt Väinö on taas 18 kuukautta siihen asti kunnes täyttää kaksi. Siis tunnisteissa, sillä muuten tunnisteita tulisi ziljoona.