Sateinen toukokuu ja kattila

 On satanut urakalla, mutta eilen oli hieno auringonpaiste, vaikka olikin kylmä päivä. Vähän riekuttiin kilien kanssa ulkona. Väinön mennessä äiTiin kanssa sisälle näyttelin ikkunasta Väinölle kilejä.

 Eräänä päivänä pilvet loivat hienoa valojen ja varjojen tanssia maahan.

 Väinön kiipeilykausi on virallisesti alkanut ja jatkuu kiihkeänä. Jokainen möykky ja lelu ovat potentiaalisia kiipeilytelineitä.

 Potta on kiipeilyalustoista toiseksi paras. Ykkösenä on tietenkin ikeasta ostettu emännänjatko. Väinönjatko.

 Myös jokaisen lelun päälle kokeillaan istua. Traktorin päällä on ihan hyvä istuskella. Samoin uuden ruohonleikkurin ja varsinkin sellaisen mössösixpackin päällä on hyvä hengähtää. Kattilaan upposi turhan syvälle (kuvaa klikkaamalla sen saa isommaksi.. Toivottavasti.)

 Täytyy vielä hehkuttaa meidän upouusia mattoja, jotka Väinön mummi toi. Ne on niin ihanan värisiä. Sopii meidän riemukkaan väriseen keittiöön hyvin. Ne myös pysyvät paikallaan aika hyvin ilman mitään liukuesteitäkin.

 Keväällä sitä aina iskee jokin hassu viherpiipertäjän hoivavietti. Viherkasvien ensiapuasemalla on ruuhkaa ja jokaista kasvia hoivataan parhaan kykymme mukaan. Tuoksuköynnös (joka ei ole ollut ensiapuasemalla, taistelija!) alkaa pukata kukkaa. Nyt tarkkana kastelun kanssa, että kerrankin ne kukat ehtisivät avautua. Olen varma, että kukat tuoksuvat hyvältä, sillä nimestään huolimatta tämä kasvi ei tuoksu yhtään miltään. Nimen on siis tultava kukista! Ja ennen kuin joku kysyy, ei, tämä ei ole posliinikukka (usein kysytyt kysymykset).

Nimeni on Dändiboi kuittaa tältä erää.