perjantai 16. marraskuuta 2012

Sairastuvalta päivää!



Ensimmäiseksi muutama kuva Väinön hiusten leikkuusta, joka tapahtui viikko sitten. Äidit trimmasivat hiuksiaan ja koska Väinö bongasi vessasta karvauskoneen, halusi hänkin trimmauksen. Väinö osoitti konetta, sitten päätään ja sanoi: "pää, pää!".














Väinö sai kirpparilta uuden hienon paidan ja siitä pitää laittaa heti kuva tännekin.









Väinö on tällä hetkellä nuhainen. Herra on parina iltana kukkunut yöhön saakka eikä ole meinannut nukahtaa millään. Viime yönä Väinö valvoi ja valvoi enkä tiedä nukuttiinko ennen viittä ollenkaan. Kolmelta Väinölle etsittiin lasten särkylääkettä, sillä vaikutti kipeältä. Löytyihän lääkkeet sitten jostain kumman syystä leipäkorista.





Aamulla nukuimme koko perhe kymmeneen asti. Päiväunet venyivät ja vanuivat sitten alkamaan vasta ihan äsken, hieman ennen kahta. Saa nähdä kuinka moneen tänään valvotaan yöllä..





Eilen katsottiin Väinön kanssa monta jaksoa Puuha Peteä dvd:ltä, kun äiTii nukkui. Väinön suosikkijakso niistä oli sellainen missä kissa vartioi kalaa, koska kissaa näytettiin paljon ja se on Väinön suosikkihahmo.
ÄiTii raukkakin on kipeä.





Nyt tulia pesään. Tuo kuvan leivinuuni on helppo sytyttää, mutta pystymuurit ovat oikein murheen kryynejä. Tuhansittain hesareita, litra kaupalla sytytysnestettä, miljoona sytytyspalaa ja laatikollinen tulitikkuja. Ei syty, ei sitten millään. Seuraavaksi käydään hakemassa bensaa auton tankista.

maanantai 12. marraskuuta 2012

Sirkustemppuja!





Sirkuskoulun viimeinen kerta starttasi tänään aamupäivällä. Mukaan menoon sai kutsua yleisöä ja kolmesta kutsutusta yksi pääsi paikalle. Mummon lisäksi paikalla oli paparazzi luultavasti Kurikka-lehdestä ja aika monen muun sukulaisia. 

Väinöllä oli eilen vaikea ilta nukahtamisen kannalta, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. Joka tapauksessa Väinö oli väsynyt eikä oma riehakas itsensä ollenkaan.






Väinö tykkäsi kontata jalkojeni välistä uudelleen ja uudelleen. Sylissä retkotettiin sitten vaikka miten.







Ensin tehtiin lämmittelyiksi lapsukaisien "lentokone"-temppua. Väinö pääsi lentokoneeksi käsien varaan ja sitten lentokone pyöri ympäri. Lopuksi vielä lapset nostettiin korkealle ilmaan kohti toisiaan.

Sitten Väinön lempileikki eli "humppaa, pumppaa". Ensin Väinö oli makuulla ja jalkoja veivattiin joka suuntaan. Sen jälkeen äidit olivat selällään ja nosteltiin lapsia ilmaan käsien varassa.



"...koivet kattoon, kaviot ristiin.."


Tukkipyörimisestä sai valita kolmesta eri variaatiosta ja me teimme sitten tuollaista pyörimistä.






Väinön suosikki rapukävelyä mentiin kahteen kertaan peräkanaa. Sen jälkeen oli reisitreeniä ja pompotettiin lapsia polven päällä.



"Pienet lapset ratsastaa sievästi, isot lapset ratsastaa isosti..."



"... sirkuslapset rastastaa klik ja klak, kunnes putoaaa!"


Sitten tasapainottelua. Ollaan opeteltu pitämään lasta käden päällä istumassa ja toisella kädellä pidetään lapsen kädestä. Lapsi voi myös seistä kädellä. Yksi variaatio on Väinön "kiiii-kuuuu" eli kaksi ihmistä kiikuttaa lasta tuon seuraavan kuvan lailla. Siin sitten kiikutaan taakse ja eteenpäin.








Apinakiikku on sitten lähellä maanrajaa tapahtuvaa kiikuttelua. Apinat kiikkuivat kaikki vierekkäin ja samassa rytmissä ettei tullut törmäilyjä. Väinö on aikaisemmin yhdistänyt apinakiikun alkuasennon olalle heittoon, johon Väinöllä iski kauhu. Sitten ei meinannut onnistua apinointikaan. Nyt kun olen jättänyt olalle heiton kokonaan niin apinakiikku onnistuu.
Lapsia heiteltiin olalle hienosti vuorotellen. Väinö pääsi nousemaan lattialta kohti kattoa ilman heittoa ja pyöritystä. Olalle heitossa lapsen pää on hetken aikaa alaspäin. Lapsi tekee tavallaan ilmassa kuperkeikan niin, että aikuinen pitää koko ajan vatsan kohdasta kiinni.

Lopuksi oli vuorossa palloilua ja jongleeramisen opettelua. Oikeitakin palloja sai kokeilla vähän sivummalla. Alkaa jo sujua kahdella pallolla. Nyt pitää vain saada hyvät treenipallot, että saa kotona jatkaa treenejä.







Lopuksi lapset ja äidit pääsivät kaikki varjon alle, koska yleisö sai varjoa heilutella. Varjo laskeutui hitaasti kaikkien päälle ja hitaasti se nousi. Välillä varjo meni nopeasti ylös ja laskeutui alas pidemmäksi aikaa. Vaihdettiin vielä lapset varjon päälle ja varjo lepatti kuin myrskyssä. Tätä olen joutunut tehdä päiväpeitolla kotona. Se on Väinöstä hauskaa.







Sirkustelu oli oikein mukavaa ja se kesti aivan liian vähän aikaa. Onneksi tammikuussa alkaa vähän saman tapainen teatterikerho ja helmikuussa sitten jatkuu sirkus. Niihin aiotaan osallistua kumpaankin!

perjantai 9. marraskuuta 2012

Riekkumarallaa ilta



Aamupäivällä käytiin tutustumassa uuteen kerhoon naapurikylässä. Oli ihan mukava meininki siellä. Iltapäivällä käväistiin mummolassa. Saatiin hyvä kamera lainaksi ja illan mittaan tuli räpsittyä melkein kaksisataa kuvaa.






Väinö halusi joka välissä laittaa esiin pompanneen salaman takaisin kiinni. Taustalla pyöri "Vain elämää"-sarja.







Kohta jo löytyi Tiin kalsongerit (puhtaat) ja niitä piti asetella päähän ja kaulaan.










Mittailtiin mahojamme, koiran hännän pituutta ynnä muuta.






Makoiltiin sitten lattiassa ja pyysin Väinöä hakemaan yhden tyynyn. Sain niitä vähän enemmän.










Huomenna Väinö saa puuhata temppukoulussa Tiin kanssa ja minä jään jynssäämään asuntoa. On jo korkea aika! Humpat täysille ja moppi kouraan.

Eilen käytiin testaamassa seurakunnan muskari eli pakanat kuokkimassa jälleen! Muahahahaa! Petyin hieman, sillä meno oli kuin kirkon penkillä. Lapset olivat melkein kaikki alle kolme vuotiaita ja silti piti istua kiltisti. Musiikista ei ollut tietoakaan, kunhan hoilattiin. Soitettiin sentään muutamaa soitinta. Ei tule meistä kanta-asiakkaita..

No niin, sitten kysymys kaikille lukijoille (joita kommenteista päätellen on hippunen); kiinnostaisiko teitä lukea postaus laihduttamisestani? Kaivoin vanhoja kuvia esiin ja luvassa olisi siis ennen - jälkeen kuvia.


tiistai 6. marraskuuta 2012

Aikainen herätys ja reipasta kerhoilua



Väinö yleensä vetelee yöunia pitkälle aamuun, mutta tänään Väinö heräsi puoli seitsemältä. Hetkeksi herra vielä nukahti, mutta seitsemältä hain Väinön unilelu-pässeineen viereen muhjuttamaan. Väinö ensin hipelöi hiuksiani ja hetken päästä totesin, ettei herralle enää uni maistu. Lallattelin Väinölle sitten "baa, baa, black sheep"-rallatusta, joka on Väinön suosikki youtubessa (omasta mielestäni sen rallatuksen musta lammas on aika pelottava). Väinön pässi ei itseasiassa ole pässi ollenkaan vaan vuohi. Se on valkoinen. Väinö viisasi pässin jalkaa, nenää, silmää.. ja minä nimesin niitä.

Aamupalan jälkeen lähdimme tiistai-kerhoon. Ulkona oli 2 astetta pakkasta ja laitoin Väinölle uuden aika muhkean pipon päähän. Vähempikin olisi kyllä riittänyt.







kerholaukut rivissä



Kerhossa askarreltiin kortti. En yleensä osallistu Väinön kanssa askarteluun, mutta nyt innostuin. Kortista tulee ehkä sitten kuva, kun vastaanottaja on sen saanut. Väinö ei ollut oikein innostunut kortin tekemisestä, joten hain Väinölle rakennuspalikat, joiden parissa Väinö puuhaili. Vähän isommat pojat leikkivät jotakin sammakkoleikkiä ja Väinö yritti omalla tavallaan osallistua varastamalla nopan pojilta.




askarteluapulainen palikoiden kimpussa



Kerhossa sattui ja tapahtui monelle kaikenlaista ja itkua kuului joka välissä. Väinö ei välittänyt metelistä ja leikki itsekseen. Vähän aikaa sitten Väinö vielä kiipesi syliin, jos joku itki tai oli kova meteli. Reipas pikkuherra.



Väinö katsoo leikkiviä lapsia


kohta oli sitten välipala-aika. Hain meille yhden pikkupullan ja teetä. Väinö sai pienen lirun mehua, banaania ja mehukeittoa. Väinö tökkäsi heti sormella pullaa ja katsoi minua kysyvästi. Väinö ei ikinä ota mitään ilman lupaa. Luvan saatuaan Väinö popsi pullaa innoissaan. Itse söin sitten Väinön banaania ja oti pari maistiasta pullasta.
Syömisen jälkeen vielä leikittiin, kunnes oli aika kerätä lelut pois ja istua kuuntelemaan satua. Sadun jälkeen lähdettiin pukemaan. Väinö oli jo aika väsynyt ja kaatuikin sitten mukkelis makkelis, kun laitettiin kenkiä. Iso itku tuli siitäkin ja hieman vanhempi poika tuli huolestuneen näköisenä katsomaan.
Väinö oli kerhossa hauskalla tuulella. Sain kunnon kuristushaleja joka välissä ja välillä Väinö jäi lepäämään pää olkapäälleni.

Pitää vielä sanoa, että kerhosta löytyy superäitejä! Siellä on pari ihan pikkuruista vauvaa, eivätkä ne ikinä itke tai huuda. Väinön kanssa ei uskallettu paljon muualle kuin mummolaan lähteä, ennen puolen vuoden ikää. Niin paljon Väinö aina huusi.


Aamulla heti herättyään Väinö heki Tiin nilkkapainot ja sain laitettua ne itse omiin jalkoihinsa. Kohta hän käveli ympäri taloa puolen kilon punnus kummassakin jalassa. Niiden irrottamiseen tarvittiin äidin apua.









Nyt pieni väsynyt herra on nukkumassa. Toivottavasti nukkuu pitkään niin äitikin saa vähän löhöillä.



Väinö parin viikon ikäisenä


maanantai 5. marraskuuta 2012

Väinö talleilee, sirkustelee ja lepää


Eräs päivä otettiin vähän lepoa sohvalla. Mutta mitäs katsoo Väinö...?






No, kirpparilta eurolla ostettua Pingu-animaatiota! Niin kuin äitinsäkin pieninä katsoivat.






Väinö pääsi rattaissa katsomaan eilen, miten heppahöperö äiti ratsasti mustavalkoisella hevosella. Väinön mielestä se oli joko "eppa" tai "appa". Väinöä nauratti hurjasti, kun laiska hevonen ei pysynyt laukassa ja äiti murjaisi eteenpäin käskyjä.













Kun olin ratsastanut, Väinö pääsi rattaista pois ja sai juoksennella sen aikaa, kun Tii taluttei Tahvoa. Kolmikko oli hienosti pukautunut samaan sävyyn. 






Väinö auttoi ja kantoi raipan talliin. Sitten pikkuratsastaja joutui itse hevosen selkään! Väinö oli siellä vain muutaman sekunnin, koska siellä oli korkealla ja pelottavaa.






"Olipas hurjaa!" tuumasi Väinö sen jälkeen.





Tänään oli aamulla sirkustelu toiseksi viimeistä kertaa. Väinö alkaa olla sielläjo tosi rennosti ja uskaltaa lähestyä toisia lapsia. Yksi pieni tyttö tuli kontaten vähän liian lähelle ja vielä murisi tullessaan, joten silloin Väinön mielestä oli parasta kavuta syliin turvaan.

Väinöllä oli aikamoinen hepuli ja joka välissä sai nauraa. "Jumppaa pumppaa"-leikki on Väinön mielestä hauskinta ja sitä tehdään harva se päivä kotonakin. Ehkä kaikkein hauskinta on "rapuratsastus". Harmi, ettei kotona ole samanlaista pitkää permantoa, eikä pitkää suoraakaan, jossa voisi rapua leikkiä.
Olalle heitto on äidille helppo homma. Väinö lentää olalle kevyesti, mutta aina olalla Väinölle iskee paha mieli. Aluksi kokeilin joka toinen päivä heittää Väinön olalle, että tottuisi, mutta katsoin sitten paremmaksi jättää heitot kokonaan pois, kun se on Väinöstä kurjaa. Ohjaaja oli samaa mieltä.
Sirkustelu tuntuu olevan kokonaisvaltaista treeniä. Lapsukaisia heilutellaan käsien varassa "lentokoneina" alkulämmittelyiksi. Reidet saavat treeniä "Klik ja klak"-keikutuksella, "Jumppaa pumpassa" toisessa osiossa nostellaan lasta ilmaan ja lopuksi noustaan istumaan vastalihaksia käyttäen, apinakiikkuminen treenaa selkää ja jalkoja, hartiajumppaa tulee, kun heilutellaan isoa värikästä kangasta ilmassa ja pikkuiset istuvat sen alla, aivotreeniä saadaan jongleerausopetteluista. Hiki tulee ihan varmasti tunnin sirkustelusta. Harmittaa kun sirkustelu loppuu, mutta helmikuussa se jatkuu jälleen.

Tänään opeteltiin uusia temppuja. "Laatikko" on sellainen, missä aikuinen makaa lattialla jalat kattoa kohden, lapsi seisoo aikuisen käsien varassaja lapsi pitää varpaista kiinni. Ollaan siis laatikon muodossa.
Toinen uusi temppu sujui aika hyvin, vaikka etukäteen ajattelin, että Väinöstä se voi olla liian hurja. Varsinkin, kun vetäjä tuli pariksi ja Väinö vielä hieman ujostelee vieraampia ihmisiä. Kaksi ihmistä on siis vierekkäin ja lapsi tulee väliin niin, että kummankin ihmisen toisessa kädessä on lapsen yksi jalka. Lasta pidetään sitten käsistä kiinni kumpikin ihminen omalta puoleltaan. Sitten kiikutellaan alaviistosta yläviistoon.

Taidanpas joku päivä videokuvata meidän temppuiluja. Niitä on aika vaikea selittää ilman kuvia tai mitään. Ensi kerralla sirkusteluissa on yleisöä ja ehkä lehdistökin paikalla. Iik!

Aiheesta seuraavaan. Viime viikolla olin sokerilakossa ja tänäänkään ei ole vielä tullut mitään sokeripitoista nautittua. Tallille vien karkkia, jotka jäivät yhdestä lahjasta yli. Varmaan tulee pari itsekin maistettua. Pidän kyllä nyt tiukemman herkuttelukurin jatkossa ja näitä sokerittomia viikkoja aina silloin tällöin.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Kylvystä löytyi varpaat!



Otettiin mummolaan punkka mukaan ja Väinö sai sitten puoli tuntia lillua ammeessa. Meillä on superpieni kylpyhuone ja aina ei jaksaisi edes varttia odotella kynnyksellä istuen koska herra on kylpenyt tarpeeksi. Nyt Väinö sai olla kyllikseen kylvyssä. Väinö tykkää olla myös jomman kumman äidin mukana meidän pienessä suihkukaapissa. Ovia on kiva laittaa auki ja kiinni. Parasta on kun saa suihkukahvan käteen ja "pestä" ovia.






Vaahdon seasta löytyi traktori! Oho!






Oho! Nyt mummokin on punkassa!






"Plop"! Oho! Varpaatkin ovat olleet mukana kylvyssä, vaikka niitä ei näkynyt ollenkaan.






Mandariini on hyvää pesuunmeno välipalaa. Nalle on virallinen välipalavalvoja.






Ilmeitä...























Kylvyn jälkeen on puhdas poika.
Punkka jäi mummolaan, joten ehkä tässä vielä käydään "kylpylässä" uusintakierroksella.

Väinö on tällä hetkellä pöydän alla ja sanoo "kii-kuu, kii-kuu". Väinö haluaisi koko ajan, että äidit ovat kummassakin kädessä ja Väinöä heilutellaan ilmassa kiikkuen. Se on parasta. Hauskaa on myös kiivetä isoon sänkyyn päiväpeiton päälle. Sitten mieluiten kummallekin puolelle äidit ja heilutetaan hurjasti päiväpeittoa ylös-alas. Väinö riehuu keskellä päiväpeiton pitäessä myrskyä.