Ulkohommissa ja sisäpuuhissa

Tänään ahkeroitiin kahteen otteeseen klapikoneen kanssa. Ensin puettiin vaatteita kuin talvisotaan oltaisi lähdössä. Aamu valkeni vajaassa kymmenessä pakkasasteessa. Hyrr!

Menin jo edeltä halkomishommiin ja Tii sai kunnian pukea pikku-Väinö. Upouudet Reimat ei millään meinannut mennä Väinön käsiin. Piti sitten vaihtaa muihin hanskoihin.

Tässä tyylinäyte puun halkomisesta.

Vaihe 1. Työnnä puu kohti terää

Vaihe 2. Pidä puu pystyssä, sormet suorina

Vaihe 3. Kun terä on läpi, nylkytä puuta, että se irtoaa

Huom! Kiskaise kädet pois, jos käy näin

Noita sormille kippaavia puita on koettu muutamia. Puu kippaa nanosekunnissa ja saa olla tarkkana, ettei kädet "tipu" terää kohti. 

Välillä puuhommista käytiin Väinön kanssa sisällä syömässä. Tässä Väinö laittaa roskat "roskikseen" eli kaivinkoneen kauhaan. 

Kun Tii tuli klapihommista, minä lähdin vaihtamaan autooni talvirenkaita. Kitkathan siihen sitten tuli.. Tiin autoon vaihtaa kaikki renkaat samassa ajassa kuin minun autoon yhden. Pultit oli selvästi pistetty jossain liikkeessä kiinni ja sain tehdä hommaa, että sain pultit auki. Tuumailtiin myös, että mitkä pultit vanteisiin menee, sillä mukana oli tullut myös toisenlaiset pultit. Jommat kummat piti olla joko talvi- tai kesärenkaissa. Kun nyt muistaisi kummin päin se oli ja kummat pultit.. No, eiköhän renkaat normipulteilla pitäisi kiinni pysysä? Pitää ehkä vähän varmistella kiristyksiä välillä.

Tii ja Vää tulivat myös ulos. Tii vaihtoi viimeisen renkaan, kun meinasi itseltä mennä hermo. Vietiin Väinön kanssa sitten klapeja talvisäilöön kottikärryillä. Tii oli saanut ison pinon niitä aikaan aamupäivän aikana. Sitten taas jatkettiin klapien tekoa. 

Kaukana on hyvä olla

Mä sain sen halki! Hyvä mä.

Murjotusta, hullukissa, antiikkiklapeja ja kaikenmoista

Aivan peruslauantai siis. Väinöllä on jokin reissun-jälkeinen-masennus-murjotus-kausi menossa. Päivät sujuu ihan hyvin, paitsi pukemiset on jotakin elämää suurempaa draamaa. Murjotuskuvia löyty tuonnempana. 

Laivalla-postauksesta unohtui se uuden rahapussin kuva. Tässä se siis tulee. 

Kuvat on nyt vähän epäloogisessa järjestyksessä. Illasta aloitetaan. Ilta sujui mukavasti. Väinö kävi kylvyssä ja sen jälkeen oli vähän hepuli. Aurinkolasitkin oli päässä ja yhtäkkiä niistä puuttui toinen linssi eikä vielä ole löytynyt. 

"On niin loistava meno, et tarvii aurinkolasit.."

Pottailut on sujunut aika hyvin. Väinö on aina vaipanvaihdoin yhteydessä ilman vaippaa. Ilman housuja Väinö osaa juosta potalle ja jaksaa jopa pidätellä sen aikaa, että potan "rinkula" tuodaan pesupaikalta. Hyvä Väinö! Jos housut on jalassa (eikä vaippaa) niin Väinö ilmoittaa, että "pissa tulee" ja niin se tuleekin. Pottaan ei osu ikinä housujen ollessa jalassa. Yhtenä päivänä ajattelin, että Väinö hoksaa, kun vaan aina laitetaan kuivat housut jalkaan, mutta kolmannet housut kastuivat ihan lyhyen ajan sisällä niin jätin sitten sen kokeilun siihen.

Potta on pop!

Iltasöpönassu

Reissun jälkeen nukahtaminen on ollut vaikeaa. Heti, kun iltasadun jälkeen lähden Väinö huoneesta alkaa ihan kamala itkuhuuto. Parina iltana Väinö sanoi, että ääni pelottaa. Se ääni tuli patterista. Nyt lämmitettiin pystymuurilla Väinön huone lämpimäksi ja laitettiin patteri kiinni. Silti oli samanlainen huuto. Kokeiltiin aluksi käydä kolmen minuutin välein tassuttamassa, mutta Väinö oli niin hysteerinen, että pakko oli mennä pitämään Väinöä kädestä. Tii hoiti tänään kädestä pitämisen ja Väinö nukahti aika nopeasti.

Minä sillä välin yritin ottaa kuvaa uudesta päästäni. Eli siis jaksoin vihdoin ja viimein värjätä pääni. 

No, tumma siitä tuli. Ihan kivan värinen kyllä.

Saatiin joskus kauan sitten yhdeltä kaverilta tällainen söpö kylpytakki Väinölle. Nyt sitä pidettiin kylvyn jälkeen päällä. Ei se kauhean kauaa päällä pysynyt, kun se jo lensi nurkkaan ja nakupylly juoksi nauraen karkuun. 

Nyt sitten niihin murjotuskuviin.. Väinö möksähti aamupäivällä siitä, että olisi pitänyt laittaa vaatteet, että päästiin lähtemään kauppaan. Väinö kömpi sänkynsä alle ja kovin rutisti krokotiilinkyyneleitä tulemaan. 

Murjotus ei kauaa ehtinyt jatkua, kun Väinö löysi sängyn alta peräkärryn!

Käytiin kaupassa ja haettiin tämmöinen antiikkivehje.

Jouduttiin tekemään hommaa, että saatiin rakkine peräkärryiltä alas. Pysyi ihme kyllä pystyssä, vaikka uhkaavasti keikkui. Pistettiin kone käyntiin kauhunsekaisin tuntein. No, ei siinä ollutkaan niin kova ääni kuin muistin. Otin ensimmäisen koekaniini-puun käsiini ja hellästi yritin työntää sitä terään. Ei tapahtunut mitään. Sitten voimalla, eikä vieläkään mitään. 

Jouduttiin avaamaan voimavirtajohto ja vaihtelemaan pikkujohtojen paikkaa. Saatiin audienssia puhelimitse. No, mikään ei räjähtänyt ja terä alkoi pyöriä oikeaan suuntaan eli ei tehty mitään suurta tuhoa maailmalle. 

Uusi yritys. Samainen koekappale-puu käsiin ja hellästi terään kiinni. Sinne se meni ja halkesi! Muutama muukin koepuu meni paloiksi, kunnes ensimmäinen jäi jumiin. Nopeasti kone kiinni ja pylrittämään toisesta päästä isolla vehkeellä. Lopulta puu irtosi ja saatiin jatkaa venäläistä sahausrulettia. 

Aika hyvin pilkkominen sitten sujui. Kuulemma pienet puut hyppii silmille, niin ei niitä oikein uskallettu vielä koittaa.. Pari kertaa saatiin puunkappale näpeille, kun se keikahti yhtäkkiä kyljelleen. 

Nukkumisjutuista vielä. Lisäksi, ettei nukahtaminen suju enää niin ei suju oikein nukkuminenkaan. Yöllä, jos Väinö herää, täytyy pikkuherra ottaa väliin tai jäädä pikkusänkyyn Väinön viereen nukkumaan. Viime yö oli kamala; nukahtaminen oli huutoa, yöllä Väinö heräsi ja tuli väliin nukkumaan, sitten alkoi vanhuskissa mouruta. Väinö heräsi joka kerta. Tunnin välein oli mourukonsertti. Viimeinen kahdeksalta. Puoli kymmeneltä Väinö heräsi ja käski äidit leikkimään. Olin varma, että on keskiyö ennen kuin katsoin kelloa. 

Lisäksi vanhuskissa pissasi talviratsastushousuilleni. Grrrrr! 

Väinö nukahti monta monta kuukautta heti iltasadun jälkeen ja jäi kiltisti nukkumaan. Yleensä herra vielä nukkui koko yön heräämättä. Voi niitä aikoja. Ehkä niitä tulee lisää jossain vaiheessa taas.

Tukholmassa

Kuvapläjäys jälleen. Tukholmassa seikkailtiin siis maanantaina. Ikävä kyllä, en tunnista mitään paikkoja/rakennuksia mitä kuvasin, joten..

Tässä patsas

.. Ja tässä kapea kuja

 Laivasta hypättiin metroon. Tallasin heti alkuun vieruskaverin varpaita, sorry! Nokun piti kaivaa lippua laukusta, koska meidän perässä metroon tulivat lipuntarkastajat. En ihan käsittänyt, että Tukholmassa metrot ampaisevat matkaan hieman eri tyyliin kuin Suomessa.
Metrosta hypättiin pois jossakin vaiheessa ja käveltiin jonkin matkaa etsien Gallerian-ostoskeskusta. Se löytyikin ihan helposti kartan avulla. Autettiin myös paria vanhempaa naista oikeaan suuntaan. Itse en oikein innostunut ostoskeskuksesta, sillä en todellakaan tykkää shoppailusta. Olinkin sitten suurimman osan ajasta Väinön kanssa jossakin istumassa ja odottamassa, että kaupoilla olevat tekisivät ostoksensa. Väinön serkut rytäsivät johonkin vaatekauppaan heti aluksi ja kun me muut olimme käyneet monen monessa kaupassa, he olivat edelleen siellä ensimmäisessä kaupassa. Siellä oli yli vartin jonot sovituskoppiin ja puolen tunnin jono kassalle. En tiedä mitään mitä jaksaisin niin kauan jonottaa. Lopulta odoteltiin tyttöjä kaupan ulkopuolella. Kauppaan oli jonoa ja portsari päästi asiakkaita sisälle sitä mukaa kun niitä tuli ulos. Aikamoinen kauppa on se varmaan.

Lopulta lähdettiin liikkeelle. Samalla räpsin kuvia.

Hieno rakennus

Puutkin on leikattu millin tarkasti laatikoiksi

Käveltiin takaisin metroasemalle päin kapeaa kujaa pitkin, joka oli täynnä erilaisia pieniä kauppoja. Rattaiden kanssa ei mahtunut mihinkään sisälle, mutta aika hyvin kadultakin näki mitä sisällä myytiin. Tii huikkasi minua jonnekin kaupan ovelle ja esitteli kukkaroita. Päätin sitten yhden hauskan ostaa, josta löytyy kuva alempaa.

Kun oltiin aikamme vaeltaneet kujalla, vastaan tuli kivannäköinen kahvila. Gayfriendly vieläpä. Sinne siis. Kahvila olikin ihanan tunnelmallinen; pieni, pimeähkö ja täynnä kynttilöitä. Palvelu oli tosi hyvää ja kakut erittäin.

Muren-kahvila

Kakkuja

Laivalla oltiin syöty vähän liikaa aamiaisella niin ei vieläkään ollut nälkä. Herkut upposi kyllä. 

Väinö jaksoi hienosti koko päivän retkellä Tukholmassa. Vähän taisi välillä väsyttää, mutta hyväntuulisena herra pysyi siitä huolimatta.

Metromatka laivalle sujui paremmin, kun muistin pitää visusti kiinni. En siis tallonut enää muiden varpaita.

Terminaalissa oli akvaario ja sitä vähän tutkittiin. Oli pakko laittaa tuokin kuva, vaikka on vähän hämärä.

Laivalla käytiin hytissä vähän hengähtämässä ja suihkussa. Sitten lähdettiin leikkipaikkaan leikkimään. Väinö oli onnessaan isosta laivasta, jossa sai vääntää ruoria. Sieltä olisi saanut kiivetä liukumäkeen, jota pitkin saisi laskea pallomereen. Väinö ei sinne kuitenkaan uskaltanut mennä. Leikkihuoneessa oli ihana iso sohva, jonka päältä sai kivuta ikkunalle istumaan ja katsomaan merimaisemia. 

Kruunuja

Lopulta mentiin vähän syömään. Itsellä ei vieläkään ollut nälkä. Otinkin sitten vain Tiin annoksesta vähän lohkoperunoita. Silti olin jälleen ähkyssä.

Herrasmies odottelee ruokaa

Sitten vähän hepulointikuvia..

Väinö iski silmänsä viereisen pöydän hieman vanhempaan tyttöön. Väinö vaivihkaa siirtyi takana näkyvälle sohvalle istumaan ja yritti kurkistella mitä tytöllä on lautasella. Voihan herrasmies!

Lopulta illalla oli vielä lasten muumidisco. Väinö riehui onnessaan ja juoksi tanssilavaa ympäri. Rohkea Väinö. Lopulta alkoi portaiden ylös-alas kiipeäminen kiinnostaa enemmän. Kun sitten lavalla alkoi jokin leikki ja aluksi lasten piti istua alas, Väinö tunki istumaan pieneen rakoseen lasten keskelle. 

Discon jälkeen olikin nukkumaanmeno aika. Nyt saatiin siirrettyä sängyt yhteen, kun en ollut ottanut matkapahoinvointipilleriä. Oli vähän virkeämpi olotila kuin edellisenä iltana. 

Väinö nukahti helposti ja me Tiin kanssa katseltiin amerikkalaista jalkapalloa tv:stä. 

Aamulla heräsin pilkkopimeässä ihan virkeänä. Oltiin tällä kertaa laitettu pimennysverho kiinni enkä tiennyt edes oliko aamukaan vielä. Könysin vessaan ja yritin etsiä kännykkääni ja kaikki vaatteeni. Lopulta löysin kaikki kimpsut ja kampsut ja näin, että kello on vähän vaille kahdeksan suomen aikaa. Lähdin hiljaa hytistä pois, että muut saivat nukkua. 

Kävin syömässä aamupalaksi sämpylän. Sitten kävelin vähän siellä ja täällä. Istuin sohvalla katsomassa merelle. Laitoin Astalle viestiä, että ovatko he hereillä. Hereillä olivat. Kysyin hytin numeroa, kun en sitä muistanut. Siihen viestiin ei tullut vastausta, vaikka Asta oli sen lähettänyt. Hengailin yhdeksään asti ja sitten kävin katsomassa olisiko Vää ja Tii herännyt. Siellä ne vielä nukkuivat. 

Aamukuvia:

Lähdettiin melkein heti sitten kohti aamupalapaikkaa. Tii sai viimeisen sämpylän, vaikka jonoa oli vielä takanakin paljon. Kaikki oli loppu. Väinölle oli siihen asti maistunut kaikki ruoka hyvin, mutta nyt ei sämpylä oikein maistunut. Pillimehu sentään upposi.

Ulos oli jonoa kertynyt jo monta tuntia ennen laivan satamaan saapumista. Me käytiin vielä Astan hytissä ja rupateltiin. Banaania saatiin evääksi. Lähdettiin sitten kohti omaa hyttiä, kun siivoaja kurkisti ovesta sisään. Mietin, että onko meidän kamat jo heitetty käytävälle pois siivouksen tieltä. 

Hytistä otettiin kamat ja lähdettiin. Hissiä oli pakko käyttää ja sitä odotettiin ikuisuus. Vielä oli ulosmenossa ruuhkaa ja madeltiin menemään. Rappusissa oli hankala mennä kaiken tavarapaljouden kanssa, kun oli rattaatkin. Ei jaksettu enää odotella ja jonotella hissejä. 

Hyvästeltiin Asta-mummi ja serkkutytöt ja lähdettiin kohti Helsingin ydinkeskustaa. Ratikkaan oli kilometrin jono, joten päätettiin kävellä. Matka oli aika pitkä kantamusten kanssa kävllä, mutta selvittiin. Lopulta oltiin onnellisesti bussissa. Tuijan luona käytiin kääntymässä ja sitten lähdettiin ajamaan kohti Pohjanmaata. 

Oli kiva reissu! Seuraavalla kertaa vain voisi suunnitella paremmin mitä Tukholmassa tekisi. Ja jos ei ihan koululaisten lomaviikolla menisi niin hyvä olisi. 

Ilmajoelta kohti Tukholmaa!

Tukholman reissu tulee kahdessa osassa. Tässä ensimmäisessä osassa on kuvia matkan alkupuoliskolta. 

Ilmajoelta lähdettiin lauantaina päivällä. Ajettiin siskoni luokse Helsinkiin. Matka sujui rattoisasti ja illalla vain ollamöllötettiin. Aamupäivällä käytiin vähän leikkikentällä leikkimässä ja sitten tehtiin pitsaa, että jaksettaisi loppupäivä reissata. 

Lähdettiin hyvissä ajoin bussilla kohti keskustaa. Loppukilometrit taittui ratikalla. Väinö otti rauhallisesti, eikä ollut mitenkään erityisen innossa kaikesta liikenteestä. 

Terminaalissa hengailtiin ja odoteltiin Asta-mummia ja serkkuja. 

Terminaalissa

Kohta sitten päästiinkin jo "putkea" pitkin laivaan. Vastaanottokomiteassa oli Muumipeikko ja Pikku Myy! Muumipeikkoa käteltiin arasti ja sitten jatkettiin matkaa kohti hyttejä.

Muumipeikko on hurjan jännittävä livenä!

Hississä Väinöä kauhistutti, sillä seinät oli lasia ja nähtiin miten korkealla oltiin. Onneksi ei tarvinnut kovin ylös reissata. Heitettiin kimpsut ja kampsut hyttiin ja lähdettiin kannelle. Ilma onneksi oli tosi lämmin eikä tuullut juuri yhtään. 

Kannella

"maata näkyvissä!"

Näkemiin Helsinki!

Lasihississä

 Käytiin iltapalalla jossakin. Olin ottanut varulta matkapahoinvointipillerin ja se alkoi vaikuttaa aika unettavasti kesken syömisen. Ihme, etten sammunut sinne pöydän ääreen. No, jaksoin raahautua hyttiin ja "sammuin" melkein saman tien.

Yöllä heräsin pariin otteeseen. Laiva pysähtyi Ahvenanmaalla ja oli aika kovaa kolinaa. Sitten jossain vaiheessa kuuntelin laivasta kantautuvia ääniä. 

Aamulla löydettiin tv:stä kanava mistä tulee vain lastenohjelmia. Väinö sai katsella piirrettyjä ennen aamupalalle lähtöä. Tii kertoi, että Väinön nukutus oli sujunut hyvin. Oli tarkoitus laittaa sängyt yhteen, mutta se jäi sitten tekemättä, kun sammuin. Tiillä oli ollut aika vähän tilaa yöllä. 

Aamulla näkyikin jo maata ikkunoista. Aamupalalle lähdettiin. Ensimmäinen paikka oli täynnä, toiseen oli kilometrien jono, joten päädyimme hieman kalliimpaan aamupalapaikkaan. No, siellä olikin vaikka mitä ja söin vähän liikaa.. Väinö oli syönyt koko reissun tosi hyvin ja aamupalakin upposi ihmeen hyvin. 

Mielenkiintoista!

Tähystyspaikka

Meidän hytti oli kolme kerrosta ylempänä kuin Asta-mummin hytti. Meidän hytissä olisi ollut tilaa vielä kahdelle muullekin nukkujalle. No, olipahan meillä ruhtinaalisesti tilaa. 

Seuraavasta kuvasta saatatte aavistella, että parturireissu jäi tekemättä ennen reissuun lähtöä. Tii olisi saanut surrata kyllä koneella hiukset lyhyiksi ja väriäkin pää olisi kaivannut.. No, sitten ens reissulle hoidetaan pää kuntoon. 

Päätin, että paluumatkalle en ota pahoinvointilääkettä. Seuraavassa postauksessa sitten saatte kuulla kannattiko!