Ennen päivän aihetta muutama sana pelosta. Olen huomannut, että Väinö on alannut pelkäämään kaikenlaisia ääniä, kovaa naurua, melkein kaikkia ihmisiä ja milloin mitäkin. Väinö on kiinnittänyt enemmän huomiota meidän pikkukoiraan. Tänään koira nuuhki jumppamatolla makaavaa Väinöä. Väinö aukoili suuta kun koira lipaisi poskea. Sitten Väinö tarrasi kädellä koiran turkista kiinni (päästä) ja veti lujaa. Koira onneksi on niin kiltti, että odotteli koska joku tulee irrottamaan hurjan vauvan turkistaan. Sitten asiaan. Puklailu taisi tulla jäädäkseen. Niin tuntuu olevan monilla muillakin kolmikuisilla. Vaatteita menee pyykkiin monta kertaa päivässä. Pikkumies taitaa joutua joka päivä ammeeseen myös. Onneksi se on yksi Väinön lempijutuista. Vedessä on kiva polskutella.
Naurua riittää, kunhan ei tule kylmä. Joskus tulee jopa itku, jos joudutaan lisäämään vettä kesken kaiken. Siitä tulee niin pelottava suhina.
Tassu suuhun ja pipo silmille. Näin on hyvä aloittaa iltapuuhat.
Hyvää yötä kansalaiset ja kaikki ihanat blogin lukijat.
Naurua riittää, kunhan ei tule kylmä. Joskus tulee jopa itku, jos joudutaan lisäämään vettä kesken kaiken. Siitä tulee niin pelottava suhina. 
Tassu suuhun ja pipo silmille. Näin on hyvä aloittaa iltapuuhat. 
Noin ihanan näköistä vauvaa ei varmaan oo kellään muulla. Voin kuulla sen jänskän kujertelun ja kiljahdukset.
VastaaPoistaKoirat on käveleviä leluja. Varmaan Paavo ei enää mee niin lähelle noita vaarallisia huitovia ulokkeita. Meillä kumpikin koira varoo tarkasti vauvan moukareita.