torstai 27. joulukuuta 2012

Aatonaattona kaasu pohjassa



Uudella koneella ensimmäinen postaus. Meinasin olla ihan pulassa, koska on eri nettiselain ja kuvat tuntuvat elävän ihan omaa elämäänsä. No, kuvat löytyvät jos löytyvät tästä postauksesta vähän sikin sokin.

Aatonaattona Sunnuntaina lähdimme kohti Hirvensalmea. Matka kesti neljä ja puoli tuntia ja kilometrejä kertyi 330. Pakkasta oli parikymmentä astetta. Pysähdyimme nopeasti tankkaamaan Tuurissa ja Jyväskyvässä uskaltauduimme kauppaan. Ryysis oli, mutta kassoilla ei paljoakaan ollut jonoa.


ikkunaa Jyväskylän jälkeen




Kissakaveri matkustaa mukana


Väinö-boi ei enää nuku päiväunia autossa. Ei vaikka olisi miten väsy tai miten pitkä matka tahansa.



"mummikeksit" eväänä

Matkalla syötiin eväitä, ajettiin ja räpsittiin aikamme kuluksi kuvia.



Väinön pipo



maisemaa
 
 
Hirvensalmella meitä odotteli Asta-mummi. Ensimmäiseksi laitoimme feng shuit kohdilleen makuuhuoneessa eli siirsimme sängyn seinää vasten. Väinö sai nukkua seinän vieressä. Ensimmäisenä iltana naapurissa oli vieraita ja Väinö ei kovin helposti sitten nukahtanut. Hyvin herra pysyi sängyssä, vaikka olisi ihan hyvin voinut köpötellä olohuoneeseen missä kaikki muut olivat. Mummi sitten meni Väinön turvaksi hetkeksi aikaa niin herra nukahti. Muut illat sujuivat hyvin ja Väinö nukahti nopeasti yksikseen sänkyyn.
 

 




Noissa kuvissa ei odotella joulupukkia vaan tsekataan parkkipaikalla pyörivää traktoria. Ulkona tuli pyörittyä kahtena päivänä. Niistä lisää juttua myöhemmin. Kuvia tuli otettua 1200 kappaletta, joten niissä riittää hommaa käydä läpi ja muokkailla. Blogiin tulee siis kuvat ja kertomukset joulun pyhistä pikku hiljaa.

Aattona syötiin mahat täyteen herkkuruokaa. Kasvissyöjien jouluherkkuina olivat tänä vuonna sienirisetto, kasvispatee, juureslaatikko, sienisalaatti ja falafel-pyörykät. "Kasvisruualla ei lähde nälkä". Joo ei, siitä tulee ähky! Suklaakakku piti jättää seuraavaan päivään. Väinökin sai sitä maistaa. Ruoka ei Väinölle kamalasti maistunut niin kuin tavallisesti. Juustoa Väinö söi jouluaterialla vähän.





Väinön päiväunien aikana laitoimme lahjat kuusen alle. Joulusaunan jälkeen Väinö huomasi paketit ja oli kiinnostunut tuosta yhdestä, joka oli Asta-mummin lahja. Hyvin Väinö jaksoi kuitenkin odottaa, että lahjat jaettiin ja sai avata niitä. Lahjoista tulee lisää juttua ja kuvia myöhemmin.





Oli oikein mukava ja rauhallinen joulu. En varmasti koskaan ole syönyt yhtä paljon. Kolme päivää vietettiin jatkuvassa ähkyssä. Herkkuruokaa saatiin vielä mukaankin.

Jouluaatosta sun muusta lisää juttua luvassa myöhemmin!

3 kommenttia:

  1. TUHATKAKSSATAA KUVAA!!!:O

    -Gui-

    VastaaPoista
  2. Pitäähän niitä kuvia ottaa muutama. :) Saman verran saa helposti kuvia tunnin aikana kun joku ratsastaa. Kuvaaminen on melkein parasta.

    VastaaPoista
  3. Mä kans het: tuhatkaksataa kuvaa. Just nimesin parikymmentä kuvaa.
    Maisemasta näkyy ettei ihan Pohjanmaata oo.
    Mikä karmi tuossa vimpas kuvas on?
    Anni

    VastaaPoista