tiistai 12. helmikuuta 2013

Pullapoika ja kerhokuvaus



Väinö sai eilen äitien laskiaispullista palaset. Taisi olla hyvää. Tosin pari palaa Väinöltä jäi yli ja ne laitettiin jääkaappiin odottamaan iltaa. Illalla ei sitten enää kelvannutkaan.









Kerhoon herättiin tänään jo niin hyvissä ajoin, ettei ollut ollenkaan kiire. Outoa. Oltiin ensimmäistä kertaa kerhossa ensimmäisten joukossa. Yleensä ollaan aina viimeiset matti myöhäiset. Väinö ei oikein malttanut syödä aamulla, joten nälkä iskikin sitten jo heti aluksi.
Rynnättiin ensimmäisinä kuvaukseen, joka tänään kerhossa oli. Pelkäsin miten Väinö jaksaa olla paikallaan, koska oli nälkä ja leikitkin kesken. Hyvin kuvaaja osasi naurattaa pikkuherraa ja muutamat hyvät kuvat sieltä taisi tulla.
Väinö huusi "ruokaa, ruokaa!" ennen eväsaikaa, mutta kaivoin leivän ja banaanin esiin. Väinö söi aika hyvin, kunnes pöydälle tuotiin laskiaispullia tyrkylle. Väinö oli jo aiemmin kurkotellut pöydälle ja huutanut: "kakkua, kakkua!" ja nyt se huuto yltyi entisestään. Kun Väinö-herra rauhoittui niin haien meille yhteisen pullan.

Väinö on nykyään aika rohkea tuolla kerhossa, vaikka minun pitääkin olla tiukasti näköpiirissä. Väinö ei kuitenkaan säikähdä, vaikka millaiset itkupotkuraivarit vieruskaveri saisikin. Tänään kerhossa olikin aikamoiset itkumarkkinat. Yhtä tyttöä tönittiin ja toista hakattiin hepalla, pikkupoika muksahteli nurin ja jonkun lempilelu oli kateissa. Väinökin vähän tiristi itkua, kun hän keksi yhtäkkiä, että maailman tärkein junanvaunu jäi parin tädin väliin, jotka istuivat maassa. Väinö yritti ensin yksin sitä hakea, mutta ei uskaltanutkaan.

Ai niin, olenkohan maininnut meidän uudesta kerhostakaan mitään? Perjantaina käytiin Koskenkorvan koululla kerhoilemassa. Siellä on paljon vähemmän porukkaa kuin tuossa tiistain avoimessa, mikä sopii vallan hyvin meille. Siellä ei myöskään ole ohjattua toimintaa, mutta lapsukaiset tuntuivat viihtyvän. Väinö tykkäsi juosta isoa hallia ympäri ja ympäri. Äiti tosin piti olla melkein koko ajan käsipuolessa. Kohta haettiin esiin keiloja ja palloja. Niistä Väinö tykkäsi myös. Varastossa olisi ollut paksu jättipatja, jonka voisi ensi kerralla roudata ja pitää hyppykarkelot.








Väinöllä on tainnut olla jokin kasvukausi, koska herra on ahkerasti heräillyt pitkin yötä tai valvonut tuntikausia. Nyt kolmena yönä ollaan saatu nukkua ilman Väinön takia heräämisiä ainakaan. On ollut ihanaa, kun ei ole tarvinnut nousta sängystä. Jälleen on siis tuttu unirytmi menossa eli 12 tuntia unta yöllä ja päiväunet sitten taas jäävät aika lyhkäisiksi.



Väinön tapa pyyhkiä kädet paperiin


Tänään voi olla, että innostun leipomaan itsekin laskiaispullia, vaikka alkaa herkkukiintiö olla viikon mittaan saavutettu jo monesti. Leipominen on alkanut kiinnostaa enemmän ja enemmän. Tässä eräs päivä innostuin säätämään omiani. Näin tv:ssä joskus miten siellä tehtiin itse kokonaisista manteleista mantelimassaa, joka sitten pistettiin johonkin päärynätorttuun. En sen enempää ohjeesta nähnyt, mutta päätin kokeilla sitten säätää jonkinsortin päärynätorttua. Mantelimassan jätin löysäksi, että päärynänpalaset peittyvät kunnolla. Se oli virhe, sillä tortusta tuli kamalaa rasvamössöä, joka ei varmaan kelpaa lintujenkaan ruuaksi. Supermakeaa ja -rasvaista. Hyvä hyvä.. Seuraavalla kerralla keksin jotakin muuta mantelimassamössön tilalle. Kyllä siitä vielä hyvä tulee.


1 kommentti:

  1. Ou ihannebou on kuvattu. Kerho kuulostaa mielenkiintoiselta.
    Huomenna touhutaloon ja otan neljäsataa kuvaa.
    Anni

    VastaaPoista