sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Työpöytä Väinölle ja sekalaista kuulumista



 Väinön huoneen sohva kannettiin yläkertaan ja tilalle tuotiin varastosta pieni punainen pöytä. Tii oli juuri ostanut pikkuruisen jakkaran, joka sopi hyvin pöydän kanssa yhteen. Väinö oli niin onnessaan, kun sai "työpöydän".



Imuriakaan ei ehditty laittaa kaappiin ennen kuvausta..

.. Eikä Väinölle housujakaan jalkaan. :D No, ensihetki piti saada ikuistettua. Kärsivän kasvi-raukan tilalle tuli lelulaatikko.
Pöydälle piti tuoda heti kaikenlaista. Varsinkin piirrustelut ja väritykset hoidetaan nykyään tässä.





Väinö lähti leipänsä kanssa myöskin istuskelemaan työpöydän ääreen. Herra selvästi miettii millaisia töitä sit seuraavaksi tekisi.





Väinön aarteille oma peltilaatikko

Kylmyys on hiipinyt nurkista sisään ja nyt täytyisi joka päivä pitää edes pieni tuli takoissa. Eräänä iltana tehtiin pikalämmitys Väinön huoneeseen. Takasta tulee nopeasti huone täyteen lämpöä, kun pitää luukkuja auki. Tietenkin ne sitten yöksi suljettiin. 





Nyt, kun Tossu on sisällä yöt ja Väinön huoneen ovet pitää olla kiinni, meinaa aamuisin olla siinä huoneessa aika kylmä. Jos pitää kunnon tulen Väinön takassa, nukkumaan mennessä on todella kuuma. 





Väinö on onnessaan, kun saa Tossun syliinsä. Eräänä iltana Tossu oli kovin väsynyt ja oli nukkunutkin Väinön sylissä pitkän aikaa. Yleensä Tossu on riehakkaalla tuulella eikä haluaisi hetkeäkään viettää paikallaan Väinön sylissä. Välillä silti kokeillaan.










Tänään oltiin Seinäjoella pikkukaverin luona. Pikkuherra reilu 1-vee oli niin hyvää pataa Väinön kanssa. Väinö oli sellaisessa modernimmassa keinuhepassa (keinuankka?) ja pikkuherra oli ihan vieressä. Väinö antoi pikkuherralle kätensä ja niin he olivat hetken aikaa käsi kädessä. :) 
Väinö oli ottanut omia lelujaan mukaan ja kantoi ne kaverille saman tien. Yleensä Väinö on tosi kateellinen omista leluista, eikä todellakaan ole aikaisemmin niitä antanut muille lapsille. 

Kivaa oli kylässä, toivottavasti treffataan taas kohta. :)

Ai niin! En ole tainnut vielä kertoa miten työharjoittelun ensimmäinen viikko on sujunut. Olen siis iltapäivätoiminnassa ohjaajana. Mukavasti siellä on saanut vapaat kädet puuhata lasten kanssa. Vastuuta ja haasteitakin löytyy. Ilmapiiri on rento ja mukava. Aika ihmeellistä, että 7-8 vuotiaat lapset leikkivät kaikki kaikkien kanssa eikä suurempia riitoja ole ollut. 
Seuraavaksi on pakko löytää ihan oikea työ mistä sitten saisi työharjoittelut suoritettua. Mummo on nyt hoitanut Väinöä sillä aikaa kun olen töissä. Ilman kotihoidontukea tuloni olisivatkin täysi nolla.. Väinöllä ja mummolla on sujunut varsin loistavasti. Tuntuu, että Väinö on kasvanut tässä viikon aikana hurjasti taidoiltaan. Sosiaalinen kehityskin on päässyt kunnolla vauhtiin, kun ollaan treffattu enemmän lapsia. 
Tuntuu, ettei meinaa tunnit enää riittää vuorokaudessa, vaikka olenkin vain 5 tuntia päivässä töissä. Huh, mitenköhän ne sitten riittää, kun olen oikeasti oikeissa töissä? 


2 kommenttia:

  1. Kun on oikeasti töissä" niin päivät lipuu käsistä:(Lapsi on yleensä 6-8 tuntia hoidossa,puoli neljän maissa ollaan kotona, ei siihen montaa tuntia jää kun on aika iltapuuhien.Onneksi on viikonloput ja lomat!

    VastaaPoista
  2. Totta. :/ No, onneksi tosiaan on lomat ja viikonloput. Aika paljon illoista menee tallilla, joten täytyy tarkasti miettiä asioita..

    VastaaPoista