torstai 5. heinäkuuta 2012

Kuvapläjäys Ähtärin eläinpuistosta!

 Käytiin "nalleperheen naapurissa" viime viikolla.



Saatiin kartta mukaan, jossa oli eri eläinten ruokinta-ajat. Ilves oli saanut jo muutama tunti sitten ruokaa ja iltapäivän ruokintaan oli vielä aikaa. Pelkäsin, että se olisi nukkumassa jossain kolosessa. Se juoksentelikin tarhassaan ja jäi välillä poseeraamaan.





Lumileopardi veteli sikeitä ja sen tilalla olisi voinut olla vaikka pehmolelu.




Myös saukolla oli päiväuniaika. Harmi, sillä sen olisi voinut nähdä vedessä ikkunan läpi. Tätä odotin, sillä muistan miten katsoin lasin läpi saukkoa polskimassa joskus ihan pienenä.




Hirviperhe lepuutti koipiaan.




Tässä olisi saanut mitata loikkaako yhtä pitkälle kuin kettu! No, ei ollut innokkaita hyppijöitä tällä erää.




Sitten villisikoja.





Väinö alkoi olla jo puolessa välissä aika väsynyt. Väinö sai istuskella vedettävässä kärryssä. Siellä hän viihtyi paljon paremmin mitä rattaissa olisi viihtynyt. Tästä pääsi aina loikkaamaan pois eikä tarvinnut mitään valjaita viritellä.




Sitten mittausta. Kohta Väinö on jo metsäkauriin pituinen!




Siten vähän sorkkaeläimiä. Tämä taisi olla herra (tai rouva) visentti.





Ihastuin pöllöihin. Niitä oli suurempia, pikkuruisia, pelottavan näköisiä, tuijottavia, välinpitämättömiä.. Kaikilla oli omat suurtakin suuremmat persoonat.








Pysähdyimme kahvilan nurkille syömään eväitä lammen vierelle. Tii haki itselleen laihaa kahvia. Lammessa oli joutsenia ja jonkinsortin hanhia. Kyltti kielsi ruokkimasta joutsenia, vaikka ne kärkkyivätkin ihan lähellä. Ne joutsenet olivat tosi pienen näköisiä. Ruokailun jälkeen Väinö jaksoi taas paremmin.
Menimme lasitaloon, jossa oli kaikenlaisia vesilintuja. Ne pääsivät myös ulos. Seuraavassa huoneessa oli elämäänsä kyllästynyt hamsterin näköinen otus. Se yritti syödä häkkiään rikki ja oli onnistunut tekemään pienen reijän. Toivotin otukselle onnea karkuyritykselle.
Pieniä otuksia oli lisää. Hauskoja laihoja pötkylöitä juoksi monia kolmessa eri laatikossa. Laatikosta toiseen ne pääsivät putkia pitkin ja myös pihalle niillä oli iso häkki. Olisiko nämä sitten olleet näätiä vai hillereitä vai mitä lienee. Hauskoja otuksia.
Niiden jälkeen Nähtiin hieman isompia fretin näköisiä otuksia joista yksi ravasi edes takaisin häkin viertä pitkin. Polusta päätellen se juoksee samaa reittiä koko ajan. Se näytti vähän rassukka-reppanalta. Reppanan vierestä löytyi kattohaikaroita.





Sitten oli vuorossa susia ja karhuja. Onneksi kolmen kilometrin reitti alkoi olla loppusuoralla sillä pikkuherra oli ihan väsynyt.






Nähtiin pieni välikohtaus karhujen kohdalla. Pentukarhu meni traktorin renkaaseen, joka roikkui ilmassa. Kohta kohdalle osui uroskarhu, joka murahti pienesti pennulle, joka pötki pakoon. Salamana naaras juoksi paikalle ja karjui urokselle. Uros lähti muina miehinä pois ja pennut saivat kiipeillä rauhassa.






Lopussa olisi vielä ollut poliisin ammattiin tutustumista, mutta vilkaistiin näytillä olevaa poliisiautoa vain ohimennen. Poliisiradiosta sai kuunnella tekaistuja ilmoituksia.



Ihan lopuksi käytiin vielä nopeasti katsomassa mitä kotieläinpihasta löytyy. Vasikoita, porsaita, lampaita ja alpakoita ainakin.

Väinö nukahti pian kotimatkalla lähtiessämme. Päätimme käydä Tuurin kyläkaupassa samalla, kun se kerran siinä ihan lähellä oli ja vielä kotimatkan varrella. Ajattelimme, että väsynyt Väinö nukkuisi varmasti rattaissa siellä. Väinö heräsikin heti parkkipaikalla eikä sitten koko päivänä enää nukkunut. Kyläkauppa koluttiin nopeasti läpi kiukkuisen Väinön kanssa. Ei se sitten enää autossa nukahtanut, vaikka oli pitkä matka kotiin.

1 kommentti:

  1. Mä haluan tuonne kans. Oli niin mukaansatempaava selostus. Blogin pitäjä (ent. päiväkirja) muistaa reissuista enemmän,koska tarvii painaa mieleen.
    Anni

    VastaaPoista