Kohti kymppiä

Maisema on kuvattu keittiön ikkunasta muutama päivä sitten.


Väinö sai ison poropehmon, jota Väinö on pyöritellyt pitkin lattioita innoissaan. Muutama muukin pikkupoika oli siitä innoissaan ja käyttivät sitä jalkapallona.

Hampaita on ehkä tulossa, sillä kaikki pitää taas tunkea suuhun. Äitien kädet täyttyvät näistä ylärivin naskaleiden jäljiltä.

Kyläilemään Väinö lähti tyylikkäänä barbababaliivi ensimmäisen kerran päällään.

Tänään Väinö ja äidit olivat muuttoapuina melkein koko päivän. Väinö onneksi nukkui kaksi ja puoli tuntia alkuun niin äidit saivat paljon aikaiseksi.

Kymmenen kuukautta tulee täyteen muutaman päivän päästä.

Uuni ja mikro ne ihmeitä ovat.

Väinöä kiinnostaisi kovasti kaikki koneet ja laitteet. Olisi kiva kiivetä astianpesukoneeseen, painaa dvd-laite päälle ja ottaa sieltä dvd ulos, olisi kiva tarkastella mikroa, stereoita ja tietokonetta lähemmin, olisi niin kiva nypätä ulkoinen kovalevy irti ja tutkia sitä. Olisi niin paljon kivoja asioita.

Väinön uunipuuhat pääsivät videolle. Alussa videolla Väinö on pari sekuntia vähän vinossa.. :D

Meillä äiTii sairastaa. Yöllä häntä alkoi huimaamaan ja oli aamulla yrittämässä viimeisillä voimillaan kouluun, vaikka ei pysynyt pystyssä. Kenkiä laittaessa lensi oksennus ja sitten (vasta) Tii päätti jäädä kotiin. Tänään olisi ollut Tiillä illalla töitä, mutta neikin nyt peruuntuivat. Oireet kuulostavat aivan aivotärähdykseltä. Tii ei pysy pystyssä, kun huimaa ja jos liikkuu (ja varsinkin kumartuu) tulee oksu. Tii ei ole iskenyt päätään muuta kuin illalla tyynyyn. Toivottavasti Tii paranee nopeasti. <3

Väinö tanssii! (video)

Täältä pesee Väinön ekaa videota tänne. :) Aamulla kuvasin, kun Väinö oli niin tanssituulella. Tanssittiin eilen "Tanssii tähtien kanssa" ja tänään ipanapa kolmosen ja Pinkin tahtiin.

Videossa taustalla soi Pariisin Kevät Ipanapa kolmoselta ja biisi on Teippileikki.

Susta tuli äiti!

10.10.11 Väinön ollessa hieman yli 9 kuukautta käräjäoikeus vahvisti Tiin Väinön äidiksi. Papereissa lukee "ottoäiti", vaikka ihan yhtä äiti Tii on kuin minäkin. Väinöä ollaan yhteistuumin yritetty. Minä kannoin Väinöä mahassa, mutta Tii oli odotuksessa koko ajan mukana. Tii oli melkein jokaisella neuvolakäynnillä mukana ja joka ultrassa katsomassa pientänsä. Synnytyksessä Tii oli parasta kipulääkettä ja Tiiltä puutui käsivarret olkapäihin asti hänen jyltätessä minun selkää monen monta tuntia. Väinö taisi ensimmäisenä nähdä Tiin avatessaan pikkuruiset silmänsä. Tii oli myös ensimmäinen, joka kylvetti ja puki pikkumiehen minun hortoillessa suihkussa.

Onnea Tii, susta tuli äiti (ihan virallisestikin)! <3

Ikea ja pakoputki Hirvensalmella

Kaasutimme muutamana päivänä Hirvensalmen keskustaan "kaupunkikämpälle". Sinne oli juuri tuotu lasti ikean huonekaluja ja minä ja äiTii sitten kokosimme ne kaikki. Väinö pääsi istumaan valkoiselle sohvalle, kun saatiin se kasaan.


Reissun aikana Väinö käytti paljon enemmän tuttia kuin normaalisti. Tuttisuu sitten puuhaili omiaan kaaoksen keskellä. Lopputulos oli kuitenkin hurjan hieno. Asunto on ihanan moderni, mutta vanhaakin sieltä löytyy.

Meinattiin jäädä viimeiseksi yöksi kaupunkikämppään, mutta ajteltiin Väinölle olevan parempi pysytellä samassa paikassa eikä joka yö eri osoitteessa. Järvenrantamaisemissa olikin mukava viettää aikaa. Vaikka ei pihalla hengiltu juurikaan, järvi näkyi silti ikkunasta.

Väinö oli tosi rohkea reissussa. Hän leikki enemmän itsekseen. Toki koko ajan piti meitä silmällä ettei häivytä. Päästiin kyllä Väinöstä irtoamaankin sen verran, että nukuttiin äiTiin kanssa päiväunet yhtä aikaa. Väinö taisi tykätä kolmen sylin reissusta. Ainakin pikkumies sai huomiota paljon. :)

Ai niin! Se pakoputki. Seuraavana päivänä Hirvensalmelle saapumisesta meidän pakoputki tipahti. Se oli pitänyt ja aika möreää put-put ääntä, mutta nyt se myös kolisi maahan ja ääni sen kuin koveni. Onneksi Hirvensalmen Seolla oli reipasta henkilökuntaa, jota yksi irronnut putki ei säikäyttänyt. He saivat putken jollain konstilla veivattua takaisin paikoilleen ja paikoilla se pysyikin tänne kotiin asti. Kovin miehekästä ziljoonan kuution prätkä-ääntä auto kyllä pitää. Saatiin aika kunnioittavia katseita teineiltä.. Huomenna auto sitten pääsee seisoskelemaan korjaamon pihaan.

Seuraava reissu on marraskuun loppupuolella Veikkolaan. Väinön puolikas suku löytyy sieltä mukaan lukien Hirvensalmen-mummi.

Saunomista ja syömistä Hirvensalmella

Kolmen päivän reissu Hirvensalmella sujui ihanasti löhöillen, rupatellen, syöden ja saunoen.


Saavuttuamme ihanaan isoon hirsimökkiin Väinö oli hetkessä kuin kotonaan ja mummi taisi olla paras kaveri. Väinöllä oli sudennälkä kuin myös äideillä. Äidit saivat syödä vatsansa täyteen ihania juuri leivottuja porkkanasämpylöitä ja kasvispataa. Reissussa tuli tutuksi myös karjalanpiirakoiden (ja pitsan) valmistus leivinuunissa.

Syömisten jälkeen Väinö bongasi peilin, jota hän kurkki turvallisesti takan takaa. Muutaman kerran Väinöä peilille houkuteltua hän uskalsi sinne kontata yksinäänkin.

Seuraavana päivänä peiliin ilmestyä monen monta sormenjälkeä ja myös isoja kuolaplänttejä. Väinö antoi selvasti kielareita itselleen.

Väinö pääsi kahtena iltana saunan alalauteelle hetkeksi kylpemään vatiin. Ensimmäiseksi testattiin järvenrantasauna. Väinöä ei kauaa jännittänyt ja sitten alkoi vadista vesi vähenemään loiskuttelun myötä. Seuraavan illan sähkösaunassa tuli heti hirveä huuto. Syyksi paljastui sudennälkä.

Väinö nukkui koko reissun ajan aika hyvin. Päiväunille Väinö nukahti aika monesti autoon, josta herra sitten siirrettiin rattaisiin.

Jatkoa seuraa...

Viiperö vauhdissa

Väinöstä on vaikea enää saada tarkkaa kuvaa, kun poika painelee kaasu pohjassa aamusta iltaan. Vähän vielä nukkuessakin pitäisi päästä konttailemaan.

Puukalikat ovat Väinön parhaita leluja. Varsinkin, jos joku rakentaa torneja niin, että niitä ylttyy kaatelemaan.

Kiipeily kuitenkin on se paras juttu. Nt Väinö uskaltaa nousta ihan missä vain ja mistä vain pystyyn, kunhan vähän on tukea. Housuista Väinö ottaa vain ylös kiivetessä tukea, mutta seisoskellessa ei sitten juurikaan pidä kiinni. Ajatteleekohan Väinö, että kyllä äiti pelastaa? :D

Monta kertaa Väinö on päästänyt tuesta irti niin, että on nojannut siihen. Eilen Väinö sitten päästi tuesta irti hetkeksi eikä edes nojaillut. Sivuaskelta Väinö pääsee jo lujaa. Kohta varmana harjoitellaan eteenpäinkin askelia.

Kun Väinö kiipeilee syöttötuolia vasten, hän mittailee ylettyiskö läheiselle tuolille. Käsi kurkottelee. Ei ihan ylty. Sitten Väinö laskeutuu ja konttaa muutaman askeleen ja nousee siihen tuolia vasten. Väinö ei onneksi suin päin räiskäise itseään menemään vaan pohtii riittävätkö taidot.

Keksiviikko aamuna lähdetään kohti Hirvensalmea koko konkkaronkka. Perjantaina tai lauantaina sitten tullaan takaisin. Viikonloppuna sitten tulee reissupostausta jälleen. Olen myös suunnitellut laittavani muutaman pikkupätkän videota Väinöstä tänne. Myös Essin haaste "25 asiaa minusta" ilmestynee jossain välissä, kunhan keksin itsestäni niin paljon asioita. :o

40 lukijaa!

40 lukijaa! Vautsi! Kiitos kaikille uusille ja vanhoille lukijoille ja kaikille teille anonyymeille. :)


Väinö sai kärryn. Sen kanssa ollaan menty kerran jo kumoon taakse päin.

Tämä on 163. postaus tässä blogissa. Väinöstä riittää kerrottavaa ja varsinkin kuvattavaa. Kaikki kuvatut hetket eivät edes päädy blogiin syystä tai toisesta. Joskus ei vaan ehdi/jaksa kirjoitella blogiin ja muokata kuvia ja sitten myöhemmin ei viitsi enää kertoa vanhoja juttuja.

Ensi viikolla kaasutetaan kohti Hirvensalmea ja mummia. Väinö saa taas yhden sylin enemmän muutamaksi päivää. :)

Kerhossa, kipeänä, koiria ja leikkiä

Otsikkoon tiivistettiin viikon tapahtumat. Tänään oltiin kerhossa. Otin jopa kameran mukaan ja otin peräti kolme (3) kappaletta kuvaa, joista yksi pääsi tänne blogiin. Kerhossa oli n. 15 aikuista ja jokaisella vähintään yksi lapsukainen mukana. Vilinää ja vilskettä riitti.


Täällä blogissa ne taida enempiä asiasta sanoa, kunhan totean, että kettuterrieri pääsi puremaan Väinöä. Tai yritti purra. Nyt koira on eristyksissä kunnes sille keksitään loppusijoituspaikka. Jos olisi oma koira niin se olisi jo kuopassa.

Väinö sai duploja. Ostettiin joskus kauan sitten alennuksesta sellainen duplomaatila. Äidit sillä ovat leikkineet eniten tässä pari päivää. :D

Koko perheen voimin ollaan sairastettu viikonloppu. Väinö on ollut nuhainen ja köhäinen, mutta tosi iloinen niin kuin kuvasta näkyy.

Väinö on niin söpö uudessa tupsupipossaan ja haalareissa.

Ai niin, adoptiopaperit ovat nyt päätyneet E-P:n käräjäoikeuteen. Tuomio tulee kun tulee. :)

Näihin pikaisiin kuviin ja tunnelmiin.

Väinöjä monta

Nyt tulee omituinen(?) postaus. "Uusi" kone ei halua mennä nettiin ja vanha kone uusin sisuksin toimii vähän hassusti. Kuvat tulee uudella koneella aina vastoinpäin mitä ne tänne lataa ja tänne sitten tulikin ihan niin kuin ne latasin, joten ne ovat nyt väärässä järjestyksessä. Tällä koneella on myös pikatoimintoja joka puolella ja yhtäkkiä singahdan jonnekin bittiavaruuteen tai kursori hyppää yhtäkkiä keskelle tekstiä ja kirjoittelen sitten väärään kohtaan. Kun huomaan, että viimeinen sana ei ole tullutkaan niin en pakosti löydä mihin väärään kohtaan se sana on lähtenyt, joten se voi sitten löytyä ihan mistä tahansa.. Lisäksi en saanut millään tekstiä ennen tuota ekaa kuvaa. :D Koittakaa kestää.. Ai niin, ja lisäksi pitää käyttää firefoxia! :O

Eli tuo ylin kuva piti tulla vikana. Se oli pakko laittaa, vaikka on sumea. Väinö kun ei ole hetkeäkään enää paikallaan enkä tykkää käyttää salamaa.

Paavo on saanut uuden leikittäjän. Väinö tietää, että saa Paavon huomion ottamalla pallon ja heiluttelemalla sitä.



Väinö on oppinut myös, että nenällä "sniffaaminen" huvittaa äitejä suunnattomasti.



Katsokaa nyt miten söpö Väinö on!


Olen ollut laiska enkä ole jaksanut raahata kameraa mukana. Monia kivoja kuvattavia hetkiä ja paikkoja olisi ollut. Eilen oltiin perhekerhossa, joka kokoontuu kerran kuussa täällä Nopankylän kylätalolla. Siellä oli menoa ja melskettä. Kiitos kerhon Väinö ei enää pelkää meteliä. Vierastaminenkin on vähentynyt paljon. Kerhossa oltiin myös tällä viikolla. Viikonloppuna oltiin uuden luomukaupan avajaisissa. Luomuputiikki löytyy Ilmajoelta. Siellä kannattaa ehdottomasti käydä, vaikka ei olisikaan "viherpiipertäjä". Tänään ollaan taas sinne menossa. Jos nyt muistaisi sen kameran...

Reissussa Jyväskylässä

Perjantaina oli pakollinen reissu Jyväskylään. Perheensisäisen adoption pakollinen viimeinen tapaaminen oli siis siellä. Allekirjoitettiin papereita ja saatiin nivaska mukaan. Ne viedään käräjäoikeuteen ja muutaman viikon päästä sitten Tii on ihan virallisesti Väinön äiti. :)

Kun ne pakolliset 20 minuuttia oltiin kulutettu Pelastakaa Lapset ry:n tiloissa, lähdettiin tutkailemaan Jyväskylän kävelykatuja ja ostoskeskuksia. Bongattiin Väinönraitti. Käytiin syömässä jossakin salaattipaikassa mistä sai hyviä patonkeja. Harmi, että mozzarellapatonkiin oli tungettu pestoa. Hyi! No, nälkäkuoleman partaalla ei ole varaa nyrpistellä nenäänsä. :D



Väinö sai myös syödäkseen ja sitten lähdettiin ostoksille pariin kauppaan. Väinö alkoi olla jo väsynyt ja käytiin vielä ruokakaupassa ostamassa evästä. Auto etsittiin parkkiluolasta (maksoi vain 3 e/3h. Vaasassa kolmella eurolla ei pääse edes parkkiluolaan sisälle. :D

Autossa Väinö viihtyi taas hyvin. Menomatkalla Väinö rallatteli pari tuntia hereillä. Sitten Tii hyppäsi Väinön kanssa taakse syöttämään Väinöä ja Väinö nukkui hetkisen aikaa ennen Jyväskylään saapumista.

Kotimatkalla Väinö nukkui heti alusta asti Tuuriin asti. Sopivasti kyläkaupan häämöttäessäVäinö heräsi ja käytiin sitten kauppailemassa siellä. Pakollinen onnenkenkä-kuvakin otettiin.

Väinö onkin ollut aika väsynyt pari päivää, kun ollaan oltu niin paljon reissussa ja koko ajan on äksöniä. Tänään Väinö on saanut olla kotona ja ihan rauhassa. Väinöllä onkin ollut kova sylipula, johon toivottavasti tämän päivän melkein jatkuva sylissä olo on auttanut. :)