Uusi matto

Punainen matto sai kyytiä tuvasta ja tilalle tuli kaiken värin keskelle harmaa matto. Väinö ei tunnu huomanneen minkään muuttuneen.

Väinön uusi taito on pään pyörittely ja heiluttelu. Väinö pyörittää aika usein sylissä ollessaan päätä ja sitten minäkin pyöritän ja lallatan jotain. Se taitaa olla aika hauskaa Väinön mielestä.

Liikutaan, istutaan ja reissataan

Muutamista hetkistä on jäänyt ihan tänne kirjoittamatta. Helteet loppuivat ja nyt tuntuu, että on ollut harmaata jo pidemmän aikaa. Itse kyllä pidän mieluummin viileästä kuin kuumasta.

Eräänä helteisenä päivänä Väinön helsingin täti oli kylässä. Täti on nyt sensuroitu pois, kun en ole lupaa saanut (kun en ole kysynytkään) hänen naamakuvien levitykseen ympäri maailmaa. Väinö viihtyy hyvin hänen seurassaan (mutta ehkä toivoisi tädin käyvän useammin). Meidänkin olisi tarkoitus joku päivä kaasutella Helsinki-cityyn katsomaan isoa maailmaa.


Väinö on nyt enemmän ollut mahallaan ja yrittää selvästi päästä konttimaan. Kun Väinö vielä makoili selällään lattialla, niin ei ollut mitään kiinnostusta kääntyä. Nyt kun Väinö on aikansa istuskellut, hän haluaa vaihtaa maisemaa. Kun kukaan ei kanna täytyy itse liikkua. Väinö pääsee jo hyvin istualtaan mahalleen. Aika usein se on hallitsematon mukkelis makkelis mahalasku ja kova ähellys kuuluu. Joskus mahalaskua ei tule ja Väinö on puoliksi konttaamisasennossa, mutta toinen jalka on vielä koukussa "istumassa". Siinä sitten heilutaan ja ähkitään.

Väinö pääsi jälleen kerran reissuun. En edes muista koska oltaisi viimeksi oltu koko päivä vain kotona. Tällä kertaa suunnattiin kohti Vaasaa. Matkalla käytiin Alpacarockin 1-vee synttäreillä syömässä kakkua ja katsomassa hienoa ratsastusnäytöstä. Näytöksen jälkeen ihasteltiin havosia vähän lähempää.

Eilen reissattiin Seinäjoella. Ihan innoissaan olen ystävän raskautumisyrityksestä. Nyt vain kaikki sormet ja varpaat ristiin, että tärppäisi. Väinö saisi sitten kaverin ja maailma uuden sateenkaariperheen. Tai no, kaikkihan me perheitä ollaan, vaikka ei olisi lapsia. Jotkut ovat yhden ihmisen perhe ja joku muu taas on suurperhe.

Nukkumisasioita

Tuntuu olevan kaikkien suhteellisen tuoreiden äitien huulilla vain vauvan nukkuminen. Kuuminta hottia, jos vauva nukahtaa helposti tai nukkuu pitkät yöunet. Ainakin se tuntuu meillä olevan melkein päivittäinen puheenaihe. Äitii kysyy joskus aamuisin heräsikö Väinö yöllä tai kommentoidaan miten monesti Väinö heräilikään.

Hirvensalmella nukuttiin pääasiassa hyvin. Väinö sai kokeilla uusia nukutusvempeleitä.

Reissun jälkeen ollaan nukuttu kaksi yötä kotona. Vaihdoin nukutusmetodin "enemmän on vähemmän"-teemaan ja johan pikkumies nukahti nopeasti. Eilen Väinö oli yhdeksältä umpiunessa kymmenen minuutin nukutuksen jälkeen. Hurraa! Tai sitten Väinö jatkaa "kerran kaikki toimii"-linjaansa. Saa nähdä.

Pinnasängyssä on sellaiset pallot jalkojen alla, että sänkyä voi keikutella. Väinö nukahtaa helposti vaunuihin niin ajateltiin heiluttamisen auttavan myös yöunille nukahtamisessa. Se taisi auttaa pariin kertaan. Sitten hommattiin soiva ja pyörivä mobile sängyn yläpuolelle. Saatiin myös lahjaksi pupu joka soi kun hännästä vetää. Tietenkin kokeiltiin myös kapalointia (joka aiheutti sellaisen raivohuudon..) Kaikki nämä ja vielä käsi Väinön rintakehän päällä tuomassa turvaa ja pikkumies voi huutaa kuin rokotuksen jälkeen konsanaan tunnin tai pari. Nyt kokeiltiin jättää rynkytykset, soivat härvelit ja muut pois. Pidetään kättä Väinön päällä ja annetaan Väinön kääntyillä. Siihen Väinö on nyt nukahtanut.

Riippukeinussa ja marjassa

Hirvensalmella osa 2.

Väinölle viritettiin riippukeinu terassille. Siinä Väinö sai istuskella jonkun kanssa ja yritettiin siinä Väinöä muutamaan kertaan nukuttaakin. Se oli hieman hitaampi nukutusmetodi kuin vaunuttelu. Rattaista puhkesi rengas kesken reissua ja se jouduttiin pumppaamaan täyteen joka nukutuslenkin alussa.

Väinö jäi äiTiin kanssa hirvensalmen ranchille, kun muut suuntasivat matkansa metsään poimurit ja sangot käsissään. Toisena päivänä mustikassa oli myös iso rotweiler, joka söi mustikoita suoraa puskista.

Tänään aamulla keräsin vielä mustaviinimarjoja. Väinö oli hetken apuna ja ihmettelemässä.

Saatiin kotiin mukaan kaikki kerätyt mustikat ja vielä pakastimesta vadelmaa ja mustikkaa lisää. Meidän aika isoon arkkupakastimeen eivät kaikki marjat mahtuneet joten jouduttiin lainaamaan tilaa "lähimummon" pakastimesta.

Hirvensalmella osa 1

Hirvensalmelta kotiuduttiin tänään. Syötiin ja nukuttiin hyvin. Ensimmäisenä yönä Väinö kyllä heräili useammin, mutta kahtena seuraavana nukuttiin koko yö. Mammat heittivät monen vuoden talviturkkinsa ja saunassa tietenkin oltiin joka ilta.

Väinöllä oli paljon hoitajia. Jossain vaiheessa Väinöllä oli selvästi ikävä äitejä ja kukaan muu ei kelvannut.


Väinö sai tutkailla serkkunsa kasviota. Vähän näkyy meidän herkkulautasesta, jossa oli paljon keksejä ja karkkeja.Kiloja taidettiin saada mukaan pari ylimääräistä.

Kivaa tuntui ipanalla olevan. Naurua riitti. Leluja otettiin muutama mukaan.

Lopuksi Väinön ilopillerikuva perjantaiaamulta.

Kuvia tuli otettua yli 400, joten muutamassa osassa tulee kuvia tänne blogiin.

Reissussa Savossa

Eilen lähdettiin ajelemaan Ilmajoelta Hirvensalmelle. Väinö nukkui puolet matkasta. Tyytyväisenä poika matkusti lukuunottamatta yhtä rääkäisyä, joka johtui kai kakasta tai ikävästä. Paavo-koira matkusti Väinön vieressä.

Matkalla oli paljon järviä ja kukkuloita. Teki mieli pysähtyä jokaisen kohdalla. Muutamalle eteen kääntyneelle autolle (karavaanari ja autokoulun rekka) heristettiin nyrkkiä. Loppumatka mentiin koko ajan kapenevaa hiekkatietä. Perillä ihasteltiin isoa hirsimökkiä, pihasaunaa, omaa järvenrantaa ja metsää. Tämän korvempana ei voitaisi ollakaan. Puhelimessakaan ei ole kenttää. Kuulemma laiturille pitää mennä, jos tahtoo jonnekin soittaa. :)

Väinö nukahti helposti illalla, mutta heräili moneen kertaan. Yön pimeimpänä hetkenä poika rallatteli ja tuntui olevan valmis jo heräämään kokonaan. Kuuden aikoihin heräsin itse myllertävän ja poikittain nukkuvan pojan vierestä, kun tila alkasi loppumaan.

Tänään on luvassa saunomista, uintia, veneilyä ja mustikoiden keräämistä.

Syliin!

Väinö tuo jo hyvin julki halujaan ilmeillään ja eleillään.

Väinö istuu aika paljon lattialla imetystyyny takanaan, ettei pää kovin kovasti kolise lattiaan. Kun sitten olen tiskannut aamun puurokattilat ja muut härvelit ja katson Väinöä niin pikkumies keikahtaa heti selälleen kädet nyrkissä ja yrittää istumaan ja näyttää vaikealta. Samalla lailla käy, kun ensin olen salaa katsellut kuinka Väinö tyytyväisenä leikkii leluillaan, mutta heti kun Väinö näkee minun katsovan kaatuu pikkumies selälleen. Sitten kun menen apuun ja nostan pojan istumaan, hän tarraa käsillä käsivarsiini kiinni. Suu ammollaan Väinö yrittää polveani tai mahaani suuhunsa. Aluksi kuvittelin Väinön olevan tissinhimoissaan, mutta ei se sitten kelvannutkaan. Väinö tahtoo vain syliin. Se riittää hetken kunnes Väinö tahtoo liikkeelle. Jos Väinö on selkä menosuuntaan päin, Väinö pönkää itseään käsillään irti minusta ja katsoo hurjasti ympärilleen, joka suuntaan paitsi minuun. Jos Väinö on jalat menosuuntaan, hän heiluttaa jalkoja rytmikkäästi. Liikkelle mars! Jos Väinö on vaunuissa istumassa ja haluaa vaunut liikkeelle, hän keinuttelee itseään edestakaisin. Jos Väinö saa jostain kiinni hän nousee ylös alas kuin keventäen hevosen selässä.

Vaunuissa iskee joskus ikävä. Sitten katsotaan koiranpennun silmillä. Syliin!

Sylissä Väinö toki on paljon. Kun sylittely alkaa riittää Väinölle, se kiemurtelee hurjasti ja alkaa kitisemään. Sitten taas on tyytyväinen pikkumies, kun pääsee lattialle istumaan ja kaikki kivat lelut eteensä.

Suu ammollaan kaiken suuhun haaliminen voi olla nälkää, mutta yhtälailla väsyäkin. Sitten tulee hohhoijaa ja silmien hinkkausta. Nälkäisenä Väinö hinkkaa suuta tai nenää samalla lailla kuin silmiään väsyneenä. Väinö ei kovin usein kitise nälkäänsä. Vain sitten jos tyhmät äidit eivät ole muistaneet ruokkia ipanaa pitkään aikaan. Näin on käynyt esimerkiksi reissussa. Ennen lähtöä pikkumies on syönyt jonkin verran. Reissussa sitten alkaa kitinä ja oletetaan Väinön olevan väsynyt. Reissussa ei aina huomaa Väinön pieniä vinkkejä nälästä tai Väinö ei ehkä niitä tee, kun on kaikkea mielenkiintoista katseltavaa. Vihdoin kun sitten kaivaa lusikan ja pilttipurkin laukusta niin Väinö yrittää käsillä tavoitella purkkia ja on jo suu ammollaan.

Toim. Huom. ettei Väinöä ole kovin usein unohdettu ruokkia.