Puukalikat ovat Väinön parhaita leluja. Varsinkin, jos joku rakentaa torneja niin, että niitä ylttyy kaatelemaan.
Kiipeily kuitenkin on se paras juttu. Nt Väinö uskaltaa nousta ihan missä vain ja mistä vain pystyyn, kunhan vähän on tukea. Housuista Väinö ottaa vain ylös kiivetessä tukea, mutta seisoskellessa ei sitten juurikaan pidä kiinni. Ajatteleekohan Väinö, että kyllä äiti pelastaa? :D
Monta kertaa Väinö on päästänyt tuesta irti niin, että on nojannut siihen. Eilen Väinö sitten päästi tuesta irti hetkeksi eikä edes nojaillut. Sivuaskelta Väinö pääsee jo lujaa. Kohta varmana harjoitellaan eteenpäinkin askelia.
Kun Väinö kiipeilee syöttötuolia vasten, hän mittailee ylettyiskö läheiselle tuolille. Käsi kurkottelee. Ei ihan ylty. Sitten Väinö laskeutuu ja konttaa muutaman askeleen ja nousee siihen tuolia vasten. Väinö ei onneksi suin päin räiskäise itseään menemään vaan pohtii riittävätkö taidot.
Keksiviikko aamuna lähdetään kohti Hirvensalmea koko konkkaronkka. Perjantaina tai lauantaina sitten tullaan takaisin. Viikonloppuna sitten tulee reissupostausta jälleen. Olen myös suunnitellut laittavani muutaman pikkupätkän videota Väinöstä tänne. Myös Essin haaste "25 asiaa minusta" ilmestynee jossain välissä, kunhan keksin itsestäni niin paljon asioita. :o
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti