Sirkusta ja arkipäivää

Väinö ei-enää-niin-pieni ilopilleri on viihtynyt hoidossa hyvin. Väinö pysyy jo villipoikien metkuissa mukana ja saanut kavereita. Hoidosta mennään toukokuun puolella oikein oikealla bussilla retkelle läheiseen maatalousoppilaitokseen tutustumaan monen muun hoitoryhmän kanssa. :)

Hain traktorikirjan

Oltiin koko perheen voimin sirkuksessa. Väinö oli tosi hienosti koko ajan. Monella muulla lapsella oli jo itkupotkuraivarit, kun esitykset alkoivat viideltä ja loppui vasta seitsemältä. Aika paljon oli ilma-akropatiaa, mutta kyllä eläimiäkin löytyi. Kameli oli kaikkien suosikki. Väliajalla olisi saanut otattaa kuvan lapsestaan kamelin selässä. Poneja oli kolme. Yksi koiraesitys oli, joka oli paras eläinesityksistä. Koiralla näytti olevan hauskaa. 

Seuraavalla kerralla täytyy ottaa Väinölle kuulosuojaimet. Musiikki oli todella kovalla. Pidin käsiäni Väinön korvilla melkein koko ajan, kun oli musiikkia.

(Varoitus pelokkaille: lopussa tulossa iso hämähäkin kuva)

Meidän talossa elelee jos jonkinmoista ötökkää. Mc kopat ovat onneksi hävinneet sen jälkeen, kun tänne muutettiin kokonaan vuonna 2010. Muurahaiset sekä hämähäkit ovat vielä seuranamme. Muurahaiset ovat oikeastaan vain keväisin liikenteessä sisällä. 

Hämähäkeistä tykkään. Olen ennenkin täällä esitellyt oliko se nyt Keijo-hämähäkki. Se oli vähän erikoisen värinen, joten se oli helppo tunnistaa. Pitkään aikaan sitä ei ole näkynyt. Uusi hämähäkki-tuttavuus ilmestyi kuvioihin muutama päivä sitten. Eilen se löytyi makuuhuoneen seinältä ja on siellä edelleen. Minkäs nimen tämä herra saisi? 

Nimetön hämppy

Olen aina tykännyt hämähäkeistä. Teini-ikäisenä huoneessani asusti useampi yksilö, jonka tunnistin värityksen tai koon perusteella. Ikinä en ole harkinnut sellaisen lemmikkihämähäkin ottamista kuitenkaan. Hämähäkit kuuluvat vapauteen!

Väinö on nukkunut jo monta viikkoa yöt heräämättä. Aina joskus tietenkin on poikkeus ja Väinö kerran herää huhuilemaan äitejä. Iltasatujen lukeminen on muuttunut niin, että Väinö haluaa itse selata kirjoja ja kommentoida. Harvemmin enää luen itse ellei Väinö pyydä lukemaan jotakin tiettyä kirjaa. 

Olin viime viikolla sairaslomalla flunssan ja vatsan takia. Nyt sitten olin jälleen sairaslomalla. Kävin eilen päivystyksessä ja tänään odottelin kaksi tuntia pääsisinkö verikokeeseen. Lääkäri oli unohtanut kirjoittaa mikä koe pitää ottaa niin jäi sitten verenluovutukset väliin. Hieman raivostutti turha monen tunnin odotus.. Ensi viikolla menen sitten fysioterapeutille ihan omalla rahalla. Luulen, että selkä ja hartiat on niin jumissa, ettei veri kierrä päässä. 

Ai niin, valmistuin syntymäpäivänäni, viime maanantaina, Tikas-kouluttajaksi. Vautsi! Nyt kun vielä olisin sellaisessa paikassa töissä, joissa käytetään Tikasta niin saisin Tikas-materiaalipankin käyttööni. Toivotaan, että joskus sitten. 

Töitä on jäljellä enää vajaat kaksi ja puoli kuukautta. Voi ei! Olen kyllä viihtynyt tuolla ohjaajan työssäni. :) Veri kyllä vetää enemmän vaikeavammaisten puolelle. Onneksi saan joka päivä nähdä sitäkin puolta ja välillä saa tehdä ihan oikeitakin hommia sillä puolella. Se on mahtavaa, kun keksii keinon miten jonkun kanssa kommunikoidaan, joka ei pysty puhumaan eikä juurikaan liikkumaan. 

No, se minusta. 

Huomenna lähdetään Hirvensalmelle kohti Asta-mummia! Mukava pääsiäisreissu tiedossa. :)

Oikein hyvää Pääsiäistä kaikille!