Kevät etenee-kuvia ja Asta-mummi-viikko

Tässä käppäillään menemään talvisessa maisemassa 14.4.

Sitten 16.4.

18.4.

19.4.

Viidessä päivässä ollaan siis vaihdettu talvi "kesään". Tänään oli todella lämmin auringon paiste, mutta tuuli oli todella kovaa. Ei siis niin kamalan lämmin ollut ulkoillessa. Onneksi haravan heilutus piti ihmisen lämpöisenä.

Asta-mummi saapui meille maanantaina. Väinö oli sopivasti juuri herännyt päiväunilta ja sai heti Astalta lahjapaketin. Paketista ilmestyi Hevisaurus-kitara.

Viikko meni hurjan nopeasti. Meillä oli hauskaa ja Väinöllä varmasti vielä hauskempaa. Itse istuin yhden illan koulussa, mutta muuten sain anopin kanssa kokkailla hyviä ruokia ja herkkuja. Tehtiin synttärikakku, joka jäi sunnuntaina tekemättä. 28 vuotta pärähti mittariin. Parin vuoden päästä pidetään sitten isot bileet.

Väinö pääsi Touhutaloon heti aamusta. Siellä ei ollut ketään muita lapsukaisia ja ei tarvinnut liukumäkiin jonotella. Äidit saivat vuoron perään kiivetä Väinön perässä isoihin liukumäkiin ja lasketella sukkansa rikki pikkuherra sylissään. Sen jälkeen mentiin tien toisella puolella olevaan Prismaan, jossa Väinö alkoi olla väysnyt ja nälkäinen. Väinö kurotteli kohti hyllyjä ja itkeätirautti, kun ei ruoka ilmestynyt käden ulottuville. Touhutalossa Väinö ei malttanut oikein syödä, joten ei ihmekkään, että oli nälkä. Heti kassojen jälkeen Väinö sai riisipasteijan ensiapuruuaksi.
Väinö kyllä söi tosi nihkeästi koko viikon. Ainoa mikä tuntui kelpaavan oli ketsuppi makaronilaatikon päältä.. Ja kakku tottakai.


Muutama nokinaama-kuva. Väinö oli tutkimassa itsekseen makuuhuoneen pystymuuria, joka ei ole käytössä ollut pitkään aikaan. Nokea sieltä löytyi ainakin tarpeeksi.

Uusi koneemme pokahti tuossa taannoin ja nyt se tuli korjauksesta. Siihen vaihdettiin kovalevy, joten koneella ei tietenkään ole photoshoppia. Paintilla ei saa korjailtua epätarkkoja tai tummia kuvia, joten nämä tämän postauksen kuvat ovat vähän huonompilaatuisia kuin muuten olisi..

Väinö "kukkuu" "peiton" alla. Silmät pitää olla kiinni tietenkin, kun nukkuu.

Vielä pimeä kuva yhdestä aamusta. Väinö oli niin onnellinen, kun kissa hyppäsi Väinön syliin. Väinö osaa olla erittäin rauhallisesti kissan kanssa, ettei kissa lähde pakoon. Joskus toki Väinön mielestä on kiva ajaa kissaa takaa, mutta onneksi aika harvoin..

Väinön kanssa ollaan kerhoiltu ja käyty jopa kylässä. Kyläpaikassa oli Väinöä vähän vanhempi poika ja saman ikäinen tyttö. Aluksi Väinö oli vähän hiljainen, mutta loppua kohti kolmikko juoksi peräkanaa ja huusivat ihan yhtä kovaa. Taisi Väinöstä lähteä eniten ääntä. Kyläpaikan kissa oli Väinön mielestä erittäin ihana. Se ei lähtenyt karkuun, vaikka sitä varovasti silittelikin.

Pottatreenit muuten sujuvat jo aika hyvin. Väinö jaksaa hetken aikaa istuskella potalla ja aika usein pottaan jotakin tuotosta tuleekin.